Aina ku flippaan niin peto on irti

Treeniviikko on ollut Lumopainotteinen. Lumolla on ollut kahdet kuninkuuslajin treenit, plus yhdet tanssitreenit kotona. Tiistain Hanna-treeneissä Lumo oli aivan irti jalustimistaan, puri ja huusi ja härdelli oli valmis. Vieläkin särkee kättä. Treenien teema tuntui olevan tämän jutun otsikon mukainen. Ei tule kyllä koskaan tylsää Lumon kanssa. No mutta persjätöt oli hienoja!

Tänään käytiin sitten tekemässä tiistaina totaalisen blackoutin kohteena olleita keppejä, ja kokeiltiin myös takaaleikkausta kepeille ekaa kertaa. No onnistuu! Juutuubissa Lumon kepit!

Vähän tehtiin tänään myös puomia, jolta tuleminen sivuun hypylle olikin vaikeaa ja sotki juoksuaskelia alastulolla. Treenilistalle. Ei me olla juurikaan noita sivuun jatkuvia pätkiä puomilta vielä tehtykään, se voisi olla seuraava projekti kun suoraan alkaa olla varsin varma. Lumon kanssa oli hauskaa kuten aina, se tekee niin tosissaan että huh huh. Huippu mukelo.

Vakavana kun käskettiin odottamaan lupaa juoda palkkarit. Vaikeaa!

Lumolle napsahti mittariin ikää 1v 11kk äskettäin. Sehän on kohta muka aikuinen. Käytöksestä ei kyllä huomaa, ja aion yhä pysytellä tunnisteessa "Pennusta agilitykoiraksi." Pikkupentu menee parin viikon päästä toisiin kakkosten kisoihinsa, tammikuussa se pääsee Santun agilitykoulutukseen ja helmikuussa tunnistusjälkiseminaariin. Kiirettä pitää teinillä! Taika pääsee joulukuussa myös kisaamaan, sen kanssa pitää päästä testaamaan onoffia kisatilanteeseen nyt kun sitä on urakalla vahvistettu. Ja mulla hinku kisoihin on ehkä kaikista kovin!

Oppi kautta kantapään

Käytiin tänään Riihimäellä kisaamassa varmaan huonoimmat tulokset koskaan, kielto, kielto ja +0,17s. Mutta Taika oli FIILIKSISSÄ, haukkua paukutti mulle ja se jos mikä voittaa kaikki tulokset! Sitäpaitsi pohjalta on vain yksi suunta. ;) Radoissa oli erittäin paljon positiivista, mutta kaksi ekaa kaatuivat johonkin pieneen ohjaajan mokaan ja viimeisen radan kaarrokset ja keinu kostautuivat ajassa. Kivoja kuvioita saatiin kuitenkin tehtyä ja puomi oli hyvä kaikilla radoilla. Extramini 29cm oli tänään taas pienimpien joukossa, mutta jossei koolla niin sitten sisulla!

Youtubessa loistokkaat videot!

Hopee ei oo häpee

Piirinmestaruushopeaa, minijoukkue!

Sunnuntaina kisattiin Piirinmestaruuksista Nokialla. Hyppyradalta huono hylky, agiradalta hyvä hylky. Joukkueradalla skabailtiin nimellä "SM-joukkue", joka mielikuvituksellisesti koostui Tamskin tämän vuoden SM-joukkueesta. Toni & Maisa sai 15vp, Hanna & Sinni hylyn tokavikalta esteeltä. Taikan kanssa saatiin nolla aikaan -9,28 s ja etenemällä 3,91m/s. Varsin kiva agirata oli ja meno tuntui hyvältä! Ankkurit Anu & Nipsu saivat kuin saivatkin väännettyä jännityksentäysen nollan, -15,38 s. Varmaan kuului mun hurraus Tampereelle asti. ;) Joukkueen yhteistulos riitti sijalle 2, eli meille Piirinmestaruushopeaa! Voittajille jäätiin yksi sekunti, heillä oli myös 15 vp. Mutta ei se hopeekaan nyt niin nolo ole! Saatiinpahan herkutella treeneissä eilen.

Uusi puomi toimii hyvin, eilen treeneissä saatiin tosi nopeita ja iloisia toistoja. Sanon iloisella helium-äänellä "koske", koira saa pysähtyä mihin haluaa ja vapautan sen heti kun stoppaa. Outoako? Jep. Toimiiko kellekään muulle? Tuskin. Toimiiko Taikalle? Kyllä. Ensimmäistä kertaa ikinä se tekee iloisia ja paineettomia puomeja. Näitä lisää.

Viime viikkojen treenejä

Torstaina 7.8. puuhailtiin alla olevaa rataa valkussa. Koutsi Soile oli bongannut sen jostain ulkomaalaisesta koulutuksesta ja ihmeteltävää siinä riittikin. Tärkein asia mikä jäi mieleen oli oman liikkeen laatu, agrea peliin niin johan muuttuu ääni liikkeessä!

Seuraavalla viikolla tehtiin Tommin sovellusta samaisissa valkkutreeneissä.

Siinä vaikeimmaksi kohdaksi osoittautui keppejä edeltävä elämä 7-9. Koira piti saada jätettyä tarpeeksi itsenäisesti tekemään keinua, tai oli vakavasti pulassa yrittäessään saada koiraa oikeaan päähän putkea. Itse olin tarpeeksi vikkelällä tuulella ja juoksin renkaan puoleista puolta linjaten koiraa putkeen ja sitten persjätin putkella ja vedin koiran nenästä yli hypylle ja siitä valssilla kepeille.  Putkelle 13 haaveiltiin Einarin kanssa persjättöä, mutta kummaltakaan ei onnistunut, saati sitten että makseilta olisi. Nyyh. Takaaleikattiin sitten renkaalle.

Kuvasta kiitos Samille!

Viime perjantaina ja tiistaina treenattiin oman valmentajan opeissa, ratatreeniä kumpaisenakin päivänä. Kontaktitreeniä otettiin puomille, hyvin hakee paikan ja pysyy. Sama kisoihin, kiitos! :)

Takaaleikkauksista keppikulmiin

Eilen purkitettiin tämän vuoden viimeinen kokonainen, ehjä treeniviikko. Alkaneella viikolla treenataan varmaan vielä pari-kolme tuntia, mutta edellinen jäänee viimeiseksi aktiiviseksi treeniviikoksi.

Keskiviikkona oli viikon ensimmäinen treenipäivä. Valmentajan johdolla treenattiin itsenäistä kepeillehakua 90 asteen avokulmasta. Lähetin koiran suoralta hyppy-putki-kepit, ja tarkoitus oli hetsata koiraa ensimmäisen esteen takaa niin että se hakisi ihan omin aivoin kepeille. Putkesta piti kaartaa vähän oikealle että pääsi ensimmäiseen keppiväliin, mikä osoittautui hankalaksi ja Taitai hakeutui helposti toiseen tai kolmanteen väliin. Saatiin hyviä toistoja aikaan menetelmällä hetsaus+yhdessä juoksemaan lähteminen. Pari toistoa onnistui myös ilman että juoksin itse putken alkupäätä pidemmälle. Hieno Taiksu! Tehtiin myös rataa, joka ei tuottanut suurempia haasteita, teemana oli itsenäiset estesuoritukset ja irtoaminen. Erityishuomio Tain hienolle puomille, vau! Naali tykittää täysiä kontaktille, nappaa asennon ja singahtaa salamana "tule"-huudosta matkaan. Nämä kun saataisiin kisoihinkin! Lopputreeneistä tehtiin vielä putkesta-putkeen hakua ohjaajan ollessa aivan toisaalla. Tai ei selvästikään hae putkiin yhtä hyvin kuin kepeille, sitä pitää treenata erikseen. Pätevä oli!

Torstaina oli valkkutreenien vuoro. Tarkempaa tarinaa ilmestynee joulun aikana ryhmämme blogiin, mutta aiheena oli siis takaaleikkaus. Päivän koutsilla olikin meille haasteita tarjottavana, eikä onnistumisprosentti ollut kovin korkealla. Takaaleikkaus on paljon haastavampi kuin miksi olen sen aina hahmottanut, silloin kun koira yritetään saada sillä kääntymään eri esteelle, kuin mikä olisi suoraan hypyn edessä. Esimerkiksi koiran tullessa hypylle, tehdään sen takana hyvin tiukka takaaleikkaus, ja käännetään koira suoraan hypyn vieressä olevalle hypylle edessä olevan putken sijaan. Vaikeaa, sanoi Taitai ja huusi kun ohjaaja tunaroi!

Siis yritä ny siinä sitte tehä töitä ku toi tunari on aina edessä?!

Lopputreenistä tehtiin varsin kummaa radan pätkää (sen siitä saa kun yrittää tehä radasta enkelin muotoisen?), joka sujui jopa ihmeen hyvin, vaikka melkein kaikille esteille piti tehdä jonkinlainen tiukkka takaaleikkaus, joka muistutti ehkä enemmän jo vippausta. Saatiin paljon juttuja treenilistalle, kiitos siitä!

Lauantaina paineltiin sitten hallille päiväsaikaan kolmen ihmisen, kahden agilitykoiran ja yhden perhospennun voimin. Kolme tuntia treeniä oli takana jo parin päivän sisään, joten pidettiin homma kevyenä. Tehtiin kepeillehakua samasta kulmasta kuin keskiviikkona, sekä takaaleikkauksia kepeille. Tai teki ihan huikeita keppisuorituksia koko treenin ajan, ohjaaja sai lähteä huitelemaan ihan mihin tykkäsi ja naali vaan tykitti. Testailtiin myös Messarista kotiutettua Back On Trackiä, joka vaikuttaa ainakin toistaiseksi ihan kivalta kapistukselta. Taitai puuhasteli myös koiratanssikoreografian alkuosaa, mikä taas ei mennyt niin kuin siellä kuuluisassa Strömsössä. Tanssi on vaikeaa kun on vain hyvin pieni eläin, jota joskus alkaa ahdistaa kun ohjaajan jalkoja pitäisi pujotella. Tehtiin sitten vain pari helppoa juttua ja päätettiin jatkaa vähemmän ahdistavana päivänä. Agin suhteen Tai oli kuitenkin huippu. Agi ei ahdista koskaan, sillä pikkukettu on syntynyt radalle!

Eilen pyöräytettiin vielä vajaa parituntinen metsälenkki koira- ja ihmisyhtävien kera, ja nyt hiljennytäänkin pikkuhiljaa joulun viettoon. Parin päivän sisään palailen vielä kertomaan tavoitteista ja tuloksista, jouluntoivotuksista, sekä suunnitelmista seuraavalle vuodelle. Treenikuvat ovat kesältä, mutta samalta siellä ulkona näyttää nytkin. Vähemmän vihreää vaan.

Näytöstä ja treeniä

Tällä viikolla treenattiin kolmesti, joista yksi kerta oli Tamskin järjestämässä Eläinten päivän tapahtumassa agilitynäytöksessä perjantaina. Näytöksestä päälimmäisenä jäi mieleen Taikan mahtavat keinut ja puomin kontaktit, sekä toisella kierroksella sen tarve käydä ajamassa varis pois kentältä..!

Torstaina oltiin valkkutreeneissä parituntinen, väännettiin Leinosen rataa, josta kuva alla. Aika vääntämistä se touhu olikin, tuntui että kaikki mitä tehtiin tehtiin väärin, tai vähintään olisi voitu tehdä paremmin. No, oppia ikä kaikki, ja tuli siellä onnistuneitakin kohtia.

Kuva on vähän suttuinen, mutta kliks suuremmaksi.

Otin koiran alussa kakkoselta. 8:lle tein aika onnistuneita sylkkäreitä, mutta nekin olisi varmaan voinut korvata jollain nopeammalla. Persjättö kepeille, leijeröinti putkelle 18. Kepeille 23 piti viedä oikein tarkasti, muuten aloitti tokasta välistä. 26 ja 27 vähän levisi, ei vielä oikein hallita noita tiukkoja kurveta takaisin tulosuuntaan. Kokonaisuutena Taikan työskentely oli tosi jees, vaikka radassa vääntämistä riittikin.

Tänään treenattiin tunti Best Inillä iteksemme, Honey oli myös mukana. Tämä kerta oli tyypin kolmas hallilla ikinä, ja neiti tekikin jo kaikkia kontaktiesteitä, sekä hyppy-putki-hyppy-hyppy-mutkaputki rataa. Hieno se oli, mutta ajattelee kyllä nameja enemmän kuin touhua itseään. Sen kanssa on hauska puuhastella, vaikka onhan se erilaista kuin omaoman koiran kanssa. Sen kanssa meillä ei ole mitään tulostavoitteita, pääsee välillä hallille humppaamaan hoidossa ollessaan.

Taika puuhasteli tänään keinua, puomin kontaktia (kyllä vaan, taas) ja kepeille leijeröintejä. Sekä keinu että onoffi sujuivat hienosti, mutta vautsi niitä keppejä! Tyyppi hakee kepit ihan mistä kulmasta tahansa, eikä välitä vaikka leijeröin hyppyrivin toiselle puolella, tai takaaleikkaan kepeille jostain ihmekulmasta. Se vaan kepittää! Haettiin vauhtia hyppysuoralta, eikä mitään ongelmaa. Ehkä voisin kohta opetella luottamaan niihin keppeihin kisoissakin.

Kuluneella viikolla tehtiin myös tokoa: seuruuta, jääviä ja paikkista. Luoksepäästävyyttä pitäisi myös päästä treenaamaan, mutta kaikki aikanaan. Ensi viikolla lähdetäänkin kisareissulle Joensuuhun asti!

Tuplasti hylkyjä Tampereelta

Niin kävi meidän SM-kisa- ja tuplanollahaaveille. Tuplahylkytodellisuus.

Takut:ien kisat oli Tampereella eilen illalla/yöllä. Ensimmäinen rata oli agilityrata, levisi ihan totaalisesti, Taikalla oli niin maan perusteellisen hauskaa. Homma lähti lapasesta niin pahasti että muakin alkoi naurattaa kesken kaiken. Ihan sekavaa touhua. Neiti ei hakenut keppejä, lähti puomin sijaan kentän toiseen päätyyn A:lle, karkasi puomin jälkeen takaisin puomille, jätti vielä yhden hypyn hyppäämättä ja rälläili ihan omiaan maaliin. Aikas pätevä. Jotain hyvää tässäkin: kaikki kontaktit toimivat hienosti.

Toinen rata oli hyppyrata, kamalan vaikea sellainen. Mua hirvitti rataantutustumisessa ja sen jälkeen. Vääntöä, vääntöä ja juoksua. Valmistauduin henkisesti pinkomaan lujempaa kuin on fysiikan lakian mukaan mahdollista.

Ihmeen hyvin se meni. Kaikki sujui hyvin, T:llä oli vauhtia ja kepeillekin haki lopulta ilman virhettä, vaikka jouduin sylkkärillä kääntämään. Oltiin jo pitkällä, kunnes ihan loppurynttäyksen hypyltä napsahti hylky. Hittolainen. Ei kiertänyt hyppyä takaa vaan paiskautti suoraan läpi. Ohjaaja oli liian hidas eikä tarpeeksi lähellä käskemässä taakse, neiti teki oman ratkaisun.

Siinä on B-rata ihmeteltäväksi, A-radassa ei ole mitään näkemistä kun ohjaaja vaan nauraa ja koira rällättelee. Tosi hyvin T teki vaikean hypärin vaikka tulos olikin hylky.

Ensi vuonna on SM-kisat täällä Tampereella. Sinne tähdätään sitten!

Viisivuotiaan treenikuvia ja -kuulumisia

Sain kameramiehiä parin viikon takaisiin valkkutreeneihin napsimaan Taikasta 5-vuotiskuvia. Klikkaa kuvat suuremmiksi! Kiitos valtavasti kuvista Saana ja Suvi!

Jos nyt vähän viettää kaarteessa.

Hyvät kontaktit vai mitä?

Aksa on niin helppoo että ehtii nenääki lipasta.

Tarkkana ku orava.

Viimeinen kuva oli päivän rata. Kyllä siinä vääntöä riitti ja kivasti T teki! Tällä viikolla ollaan treenattu jo maanantaina A&H:n kanssa leijeröintiä keinulle (mahtava!) ja takaaleikkausmaratoonia, sekä koiratanssijuttuja. T on ollut aivan mahtava niin ulkona kuin sisälläkin, vaikka kuumuus ja hajonnut polvi ovat verottaneet ohjaajan juoksuvauhtia. Kohta keskiviikkoreeneihin ja huomenna tämän arvokisakauden viimeiset kisat Tampereella.

Hyvä treeni, parempi mieli

Aloitetaanpas viime viikon tiistaista, 19.3. agitreeneistä Best Iniltä. Treenattiin Annan ja Anniinan sekä Hilkan ja Pulmun kanssa, joten treeniaikaa jäi kivasti. Mä tulin paikalle mukanani yksi Harri Huittisen rata, josta muokkailtiin treenirata (27 estettä). Vähän haastettakin mahtui mukaan, mutta ei kohtuuttomasti.
Kepeille tehty takaaleikkaus onnistui hyvin. Välillä meinasi kaarrokset luisua liian pitkäksi. Keinun teki kivasti vaikka jouduin itse menemään tosi sivuun. Jaakotus sujui kivasti. A:n kontaktille palkattiin pari kertaa kun meinasi hyppiä... Teki hyvällä meiningillä!

Seuraavana päivänä 20.3. oltiin myös treeneissä, viimeiset treenit ennen viime viikonlopun kisoja. Rata vaikutti aluksi simppeliltä, mutta sieltä löytyikin ihan kunnon ongelma. Hyppykuvion jälkeen tuli kaksi hyppyä eteenpäin, joiden jälkeen piti kääntää tiukasti oikealle toisen esteen taakse. Hmm. Se ei sitten ihan sujunutkaan. Valmentaja palkkaili Taikaa hypyn jälkeen, lopulta se saatiin kääntymään. Vauhti oli mahtava ja seura hyvää!

Viime tiistain 26.3. treenit jäi välistä sillä olin Pohjois-Hämeen Kennelpiirin vuosikokouksessa palkittavana Nuorten SM pronssista. Kiitos vielä kerran!

Eilen sitten mentiin Tallille treeneihin. 18 esteen rata pienelle estemäärälle, oli jotenkin kauheen vaikee muistaa. Oli mahtava treeni! Saatiin rata puhtaana läpi, ja mikä parasta koira oli röyhkeä ja itsevarma, toimi upeesti. Ohjaajan pitää muistaa pitää kroppa auki ja oikeaan suuntaan kun lähetetään koiraa ylittämään estettä jonka jälkeen käännytään suoraan takaisin. Saatiin hyvää palautetta ja ohjeita pöyhkeän agieläimen ohjaamiseen ja tehtiin asenteella. Kepitkin oli nopeat ja T kääntyi hyvin, keinu toimi, muita kontakteja ei otettu (latistamaan iloa.)

Mulla on kisainto päällä. Treenit on luistanu niin hyvin viime viikkoina, eikä viime viikonlopun kisastarteissakaan ollut valittamista vaikka hylyiksi menikin. Ehkä se on kevät joka valaa intoa ja itseluottamusta muhunkin!

Iloisia hylkyjä Lempäälästä

Käytiin tänään kisaamassa kaksi starttia kotiseuran kisoissa Lempäälässä Best Inillä. Ennen ratoja lämpättiin lenkillä, juostiin vähän ja ohjaaja venytteli. Saatiin kisaseuraa (kiitos!) rauhoittamaan hermoja ja söpö pentu lällättäväksi. Sitten koira boksiin ja tutustumaan. Agilityrata oli varsin helppo, kaikki sujui hyvin kunnes putkesta tullessa Taika kimposi suoraan hypylle joka oli tarkoitus kiertää takaa. En vain ohjannut tarpeeksi selkeästi. Kivaa menoa muuten, puomin alastulokontaktia ei tosin ottanut ainakaan kunnolla, silloin oli kyllä jo hylly alla.

Hypärillä tuomaroi Johanna Nyberg, eikä helposta radasta ollut tietoakaan. Rataantutustumisessa harkitsin jo pakenemista, homma näytti aivan toivottamalta. Jotain tolkkua siihen kuitenkin tuli kun tarpeeksi hinkkasi ja sain ihan kivan suunnitelman aikaan. Kohtalokkaaksi koitui kuitenkin jo hyppy 6, Taika lipsahti kiertämään sen takaa. En oikeastaan tiedä mitä tapahtui, ja videokin alkaa vasta radan puolivälistä, mutta muu rata oli puhdas ja tunnelma kohdillaan! Oli hyvä tekemisen meininki, ja vaikka "vähän" sählättiinkin niin jäi oikein taistelufiilis radasta.
Tuossa loppupuolikas:

Nyt on kisainto päällä ja taidan laittaa ilmoa menemään 14.4. kisoihin. Kyllä ne nollatkin sieltä vielä tulee, jos ei helpolla niin sitten treenillä!

Kiitonaali treenaa

Kyllä me ollaan treenattu viime viikkoina, vaikka blogiin en olekaan jaksanut mitään raportoida. Kolme tuntia viikossa on kuitenkin vietetty hallilla ja jotain ehkä opittukin.

Tiistaina valkkutreeneissä tehtiin Alessan muotoilemaa rataa. Ratapiirrustukset olen jo raapustanut paperiversioon treenipäiväkirjasta, joten tällä kertaa jätän ne piirtelemättä. Taika teki muuten kivasti mutta pelmahti kerran putkesta ulos, mistä ojensin neitiä sanallisesti ja viemällä pois esteiltä. Siitähän tuo naaliainen veti vielä kovemmat kierrokset ja kesti hetken saada ötökkä uudestaan hanskaan. Rata oli periaatteessa aika tavallinen ja suht. simppeli, mutta jostain syystä allekirjoittanut ei millään saanut persjättöä toimimaan. Olin aina myöhässä, väärässä asennossa, liian hidas tai ohjasin liian epäselvästi. Alla olevassa videonpätkässä on paras mihin pystyin, eikä se ole nätti sekään. Koko rataa ei tainnut tulla videolle, sillä homma tökkäsi aina tuohon kohtaan.

Keppejä naali teki tosi kivasti, kuten myös keskiviikkona valmentajan treeneissä. Siellä olikin sitten vuorossa aivan erilainen rata, joka sujui aivan mahtavasti! Taika oli juuri oikeanlaisessa treenivireessä ja pysyi hyvin hanskassa koko ajan. Takaaleikkauksia, persjättöjä kepeille ja välistävetoja. Tekipä neiti muutaman upean keinunkin. Kaikki sujui hienosti ja ohjaajakin oli kartalla. Kerta se on ensimmäinenkin.

Eilinen vietettiin busseilemalla aamulla hakemaan sademanttelia naalieläimelle ja myöhemmin L:n ja Kuron luona. Taika oli tapansa mukaan välinpitämätön Kuron suhteen, esitteli hammaskalustoaan pariin otteeseen. Tänään olisi vuorossa tavallista sunnuntaitoimintaa: elinmössön ja lohen pilkkomista, jäällä lenkkeilyä ja kynsien leikkuuta.

Taika ja Pulmu treeneissä

Posti toi puuhkikselle valjaat!

Kaksi yötä jouluun on..!

Posti toi meille kivan joululahjan Top Canisilta torstaina: Buff-säätövaljaat! Olin tykkäillyt Top Canisin facebookryhmän joulukalenterin arvontaluukuista ja kas kummaa - arvonta suosi meitä! Niinpä sain päättää Taikalle valjaskoon (pieni) ja värin. Hillityn limenvihreät valjaat tulivat luoksemme kahdessa päivässä. Kiitos!

Keskiviikkona treenattiin tunti Tallilla, viimeiset treenit ennen joulua. Tehtiin lyhyempää rataa, joka vaikutti hyvinkin simppeliltä mutta tarkemman viilauksen alla meidän menosta paljastui kyllä huomautettavaakin. T oli huippuvireessä, tiistainen nuuskuttelu oli jätetty unholaan ja T oli mainio! 2o2o-kontaktit sujui vielä paremmin kuin tiistaina, koira oli kuulolla vielä paremmin ja vauhti oli vieläkin parempi. Treeni kokonaisuudessaan sujui mahtavasti ja jäi hyvä fiilis tekemisestä, juuri sopivasti miettimistä jouluksi. Alkuun treenattiin erilaisia jättötapoja, erityisesti sitä, että menen itse jo pitkälle putken puoliväliin ja osoitan Taikalle putken pään lähtien heti etenemään. Hypyille (8-12) tehtiin päällejuoksuja, jotka sujuvat hienosti. Kepeille takaaleikkasin ilman ongelmia useaan kertaan.

Radan alku (klikkaa suuremmaksi.) Oranssi läiskä=koiran jättöpaikka. Punainen=ohjaajan paikka lähtötilanteessa.

Ulkona on pakkanen pomppinut yli -20 asteessa, Taikis ei ole takiltaan säästynyt. Treeneissä lämmikkeenä on toiminut myös puuhkiksen oma viltti, toki asianmukaisesti dinokuvioituna kuten 4-vuotiaalle urheilijalle on sopivaa.

 

Alla vielä naalin todellinen mielipide kännykkäkameralle valjasmallina poseeraamisesta. Hauskaa joulunodotusta!

Marraskuun viimeiset treenikerrat ja SM-kahvittelua

Treenijalkaa vipatti siinä määrin tiistaina että oltiin kyllä onnellisia kahden tunnin valkkutreeneistä. Yllä olevaa rataa (kliks suuremmaksi) taiteiltiin ja vallan hyvin menikin! Eniten ongelmia tuotti yllättävä kohta, nimittäin putken 11 takaaleikkaus. En tiennytkään että Taika häiriintyy sellaisesta. No, ilmeisesti näin on. Muuten draivi oli vallan iloinen, T kiljui ja teki kivalla vireellä, virittelyjä ei tarvittu. Bc-pentu oli taas ihmeellinen ja kaikki jännää.

Keskiviikon treeneissä tehtiin lyhyempää vauhtipätkää. Otettiin neljän esteen suoraa eteenlähetyskäskyllä, hyvin toimi ja Taika erottaa "eteen" käskyn selvästi. Tehtiin myös tekniikkapätkää, johon tungettiin persjättö putken jälkeen, kivasti toimi Taikan osalta mutta ohjaaja voisi muistaa itsekin jatkaa sitä liikkumista eikä jäädä ihailemaan maisemia... Puomia tehtiin, uskallettiin ottaa uutta kontaktityyliä jo radan osana. Taika pysähtyi 2on2offiin kivasti, mutta vain kun valmentaja oli palkkaamassa. Lähti tule-käskystä hyvin, pysyi suurimman osan kerroista.

Treenien jälkeen rynnättiin TamSKin kokoukseen Kennelpiirille. TamSKilla on tapana palkita vuoden lopun kokouksessa menestyneitä seuran koirakkoja, tänä vuonna me olimme yksi niistä kolmesta nuorten SM-pronssin ansiosta. Kerrottiin vähän itsestämme ja vastaanotettiin lahjakortti. Kakku oli hyvää ja kokous mielenkiintoinen, tosin se venähti yli 2,5 tuntiseksi ja loppua kohden Taika alkoi nuokkua väsähtäneenä. Kyytikiitokset lähtevät Annille ja meidän valmentajalle!

9.12. mennään kisaamaan kahden startin verran kotikisoihin, sitä ennen pitäisi vielä hioa kontakteja. Toivottavasti tulee kunnolla lunta niin päästään nauttimaan talvesta! Loppuun vielä kevennykseksi linkki videoon, 21.11. kisoista jotka eivät menneet ihan parhaalla mahdollisella tavalla... Sähläystä ja pelastusvalsseja riittää. Naurakaa, mutta huomatkaa ettei me oikeasti olla noin huonoja.
Video löytyy täältä. Kiitos Annalle! Agi.fi oli myös päivittänyt tulokset kyseisen meidän ensimmäisen kolmosluokan startin osalta:

Treeni- ja kauppareissu

Eilisen treenirata yllä.
Rata oli tosi mukava, periaatteessa helppo tiistain radan jälkeen, mutta saatiin kivasti kritiikkiä muutamassa kohdassa, lähinnä 13 hypyltä 16 kepeille ehtimisen kanssa ja muuten vaan kaarroksien viilaamisesta, sekä mun (olemattomasta) kehon kielestä. Muurilta tein putkelle 12 sylkkärin ja hypyn 8 merkkasin niin sain T:n hyvin kääntymään putkeen.

Taika oli huipputyttö! Teki aivan mielettömän hyvin ja jaksoi hinkkausta pitkään. Suurin ihme tässä on se, että ensimmäistä kertaa jalassa olleet juoksupökät eivät häirinneet ollenkaan, päin vastoin! Hieno homma, päästään siis ensi viikolla koulutukseen. Musti & Mirristä saatiin kuin saatiinkin hommattua myös se kauan kaivattu treenilämmitin. Hurtan punainen toppamantteli toimii nyt Taikalla ennen ja jälkeen suorituksen lämmittäjänä. Kaupan vaaka kertoi Taikan painavan edelleen 4,5 kiloa, mielenkiinnosta punnitsin sen.

Kohta tuleekin Taikalle hieroja aiheuttamaan järkytystä pienen hauvan mielelle.

Kun pieni kleini putkeen juoksi

Pari viime viikon aikana on taas treenattu enemmän kuin aktiivisesti. Taika on ollut huipussaan, vire on ollut jotain aivan käsittämättömän hienoa. Ratapiirrustuksia olen rustaillut joka kerralta, mutta edelleenkään ei minulla ole ohjelmaa jolla piirtää niistä julkaisukelpoisia. Liitän nyt kuitenkin pari vanhempaa rustausta tähän havainnollistamaan meininkiä.

Tiistai 9.10.

Toissa viikolla treenattiin ensin tiistaina, agilityä kaksi tuntia valkkuryhmän treeneissä. Taika aloitti pätevällä työllä, tehtiin peruskivaa kieputusta jossa haastetta piisasi. Yllä on jonkinmoinen hahmotelma siitä. Taikalla pysyi aivot kasassa ja kontaktit sujuivat ihan kivasti jo, pysähdy-tökkää-lähde -tyylillä.

Keskiviikko 10.10. alkurata

Sitten keskiviikkona 10.10. treenattiin tunti Tallilla. Tehtiin hyvin simppeliä rataa, meillä oli uusia ryhmäläisiä ja heitä ihmeteltiin. Taika oli pomp-pomp tuulella ja teki hyvin pätevästi. 3 esteelle tein jaakotuksia, T:n kaari oli vähän pitkä, mutta ihan ok.

Tiistai 16.10.

Viikko sitten tiistaina treenattiin kaksi tuntia agilityä SDP:llä valkkuryhmän treeneissä jälleen. Joku oli pannut parastaan radan kanssa ja tehnyt oikein kunnon kiusausradan. 3 esteelle putkeen Taika sujahti vaivattomasti, mutta 5 esteen takaakierto tuotti vähän ongelmia ohjaajan ehtimisen kannalta... Itsenäisiä takaakiertoja onkin treenattava entistä enemmän. Olin luullut että Taikis tekee ne tosi hyvin, mutta ilmeisesti aina voi parantaa. 7 ja 8 esteiden väli ei ole oikeasti noin pitkä. Kontaktin T otti yleisesti ihan hyvin, pari kertaa tökkäsi vähän huolimattomasti. 10 putkeen lähetys onnistui mahtavasti, T irtosi kauas ja sain kätevästi sen viskaistua seuraavalle hypylle. Loppurata oli helppo, keinu pätevä.

Keskiviikkona 17.10. tunti agilityä Tallilla taasen. Tehtiin simppeliä rataa, joka koostui kahdesta putkesta ja niitä ympäröivistä hypyistä. Erityishuomiota kiinnitettiin vaikeisiin putkikulmiin, Taikaa lähetettiin kepeiltä putkeen sen takaa, päitä vaihdellen. Ja hirmu hyvin se haki! Taika on oikein pätevä pieni putkikoira, hakee putket kuolleista kulmista ja takaa lähettäen. Hieno!

Toissapäivänä tiistaina 23.10. oli valkkutreenit eli kaksi tuntia agia. Rata oli jonkun innovatiivinen muunnos valmiina siellä olleista esteistä, mutta tykkäsin kovasti! Taikalla oli aivan mahtava draivi, sain juosta tosissani eikä silti riittänyt! Radalla oli paha keppikulma, tein edelliselle hypylle jonkinlaisen jaakotuksen josta sitten avoimesta kulmasta kepeille. Hyvin haki. Radalla oli mukavaa kieputusta ja kontaktit T otti todella mallikkaasti. Kahden hypyn välistäveto meinasi mennä vähän pitkäksi, olisi ilmeisesti ollut huipusti hauskempaa kiertää takaa. Saatiin sujumaan kuitenkin. Ääntä löytyi Taikasta jälleen, mikä on aina hyvä merkki. Parille hypylle taiteilin niisto-persjättö yhditelmää, joka ihme ja kumma onnistui. Piirtelen radan myöhemmin jos ehdin.
Mulla oli syntymäpäivä ja ihanat Anna, Anna junior, Saana, Alessa, Suvi, Ira, Emma ja Anniina oli hankkinu mulle (tai pitäisikö sanoa Taikalle) lahjakortin koirahierojalle. Hieroja tulee viikon päästä torstaina. Mahtavaa! Myöskin kompanian kasaama kortti oli huippuhieno ;) Illan tietysti kruunasi paikalla ollut Annan pieni bc-vauva. Oi ja voi.

Eilen oli vielä yksi tunti agilityä, mentiin Annin ja Hilman kyydillä. Päivän teemana oli putki-A-erottelu, mistä oli varmasti hyötyä. Selkeyden vuoksi Taikalla ei ole kontakteille ollenkaan käsimerkkiä, vaan pidän kädet visusti kropassa kiinni ja annan suullisia käskyjä. Putkelle taas T ymmärtää selkeät käsimerkit. Erottelu sujui hyvin kun ohjaajakin sai pidettyä tämän mielessä... Taika oli taas intoa täynnä ja ilo oli ylimmillään hallilla. Tehtiin vielä lopussa pussia (ei olla aikoihin tehty) ja valmentajan ehdotuksesta ruvettiin treenaamaan keppihäiriöitä. Kokeiltiin ensin äänihäiriöillä, sitten liike. T ei ollut moksiskaan, kepitti vaan menemään. On se mahtava! Tuli taas sellainen tunne, että vitsi se on hyvä, vitsi me ollaan hyviä. Onnistumiset on aina mieltä ylentäviä, tässä(kin) lajissa kun voi mennä ihan miten tahansa päivästä riippuen.

Koiratanssi- ja tokoliikkeitä ollaan otettu parinakin päivänä viikon sisään. Taikan perusasento vahvistuu. Lisäksi se ohittaa lenkillä koiria seuruussa! Mahtava likka. Kuvia on napsittu. Parin viikon mittaan pieni on saanut herkutellakin: poron lantioluita ja lampaanluita on tarjoiltu, sekä raakaa lohta ym. Ruoka on sopinut hyvin ja karva kasvaa. Joku mantteli pitää kuitenkin hommata nyt kun treenihallit kylpenevät. Kyllä se talvi on tulossa!

Vauhdikkaita ja vietikkäitä treenejä

Toukokuun viimeisellä viikolla treenattiin ahkerasti. Maanantaina (28.5.) aloitettiin tunnin agilitytreeneillä Niihamassa, porukkaakin oli kivasti paikalla. Treenejen teemana oli askelkuviot, joiden hienoa nimeä mä en enää muista, mutta tarkoitus oli heittää koira esteen takaa niin, että hyppyjä oli rinnakkain ja kaikki tuli kiertää takaa. Selkeää. Oli miten oli, se sujui Taikalta hyvin ja saatiin ihan kivoja tuloksia. Vauhti ei ollut ihan ylimmillään radalla, mutta T keskittyi kivasti.

Tiistaina aloitettiin sitten koiratanssi (freestyle) kurssi Tallilla! Mä jotenkin kuvittelin ennen treeneihin menoa, että T osaisi jo vaikka mitä ja oltaisiin hyviä siellä, mutta luuloiksi jäivät! Kuultiin lajista paljon mielenkiintoista ja tunsin oloni oikein tietämättömäksi fiksumpien keskellä. Treenattiin seuratessa tapahtuvia suunnanmuutoksia ja käännöksiä, jalkojen pujottelua, puolen vaihtoa ja kieppejä. Yllätyksekseni mä sain huomata, että T ei seuraa kovin hyvin ilman remmiä! Mä en ole erityisesti kiinnittänyt siihen huomiota, mutta ilmeisesti olisi pitänyt. Suunnanvaihdokset sujui ihan hyvin, jalkojen pujottelu oli hidasta, mutta ihan toimivaa. Välillä Taikalta katosi kontakti treenin aikana ja sitä piti vähän herätellä. Kiepit T tekee tosi hienosti, tosin toinen kylki taitaa olla jäykempi kuin toinen. Pitää kysyä siitä fyssarilta kunhan päästään sinne kesän aikana. Yleisesti ottaen ensimmäinen tanssikerta oli kuitenkin tosi antoisa ja meillä oli huippuhauskaa! Odotetaan innolla toista kertaa, joka on ihan kohta.

Torstain agilitytreenit oli kahden tunnin mittaiset, paikkana Eteläpuisto. Nuorten valmennusryhmän treenit oli kyseessä, siellä tosiaan pyöritään nykyään torstaisin. Raahasin mukanani myös E:n, jonka oli määrä ottaa kuvia meidän treenailusta. Laitan tänne muutamia, kaikki kuvat (c) Essi M. Kuvia saa klikkailemalla suuremmiksi.

Tehtiin jotain tavallista rataa, jossa ei ihan hirveästi ihmeellisyyksiä ollut. Alussa oli vähän paha putkikulma, mutta se luonnistui hyvin. Keskivaiheilla oli kepeille toinen paha kulma, joka tuottikin vaikeuksia parilla ekalla kerralla, mutta saatiin se luonnistumaan takaaleikkauksella. Taikan kepit on parantunu muutenkin paljon kuukauden sisään, samoin keinu. Lopulta saatiin rata menemään nollalle, kahdesti peräkkäin ja olin hirmu ylpeä mun valkosesta hauvasta :) Vauhti ei ollut vieläkään ihan huipussaan, mutta T luki mua tosi hyvin ja oli hyvässä vireessä silti.

Taika tulee hypyn takaakierrosta putkelle.

Takaaleikkaus kepeille, näkyy kuvassa vähän huonosti.

Kohti puomia.

Tiukempi kaarros putkea kohti.

"kep kep kep kep.."

Ennen kepeille leikkuuta.

"Paikka siinä...

...tule, hyppy!".

Radan viimeinen hyppy.

Nyt maanantaina (4.6.) oli taas agitreenit, kaksi tuntia Niihamassa. Päivän teemana oli kepit, jotka sujuikin taas mallikkaasti. Taikan vauhti oli huippu ja keskittymiskykykin oli huipussaan! Se innostui komentelemaankin mua päättäväisellä haukulla kun korjailin sen liikkeitä. Hyvä T! Takaaleikkaukset sujui hyvin, eikä T ollut liian putkihakuinen tällä kertaa. Odotan innolla ensi maanantain treenejä ja tiistain koiratanssitreenejä!