Näytetään tekstit, joissa on tunniste ketunhäntä kainalossa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ketunhäntä kainalossa. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Haluatko nähdä lisää naaleja?

Haluatko kurkkia naalien arkielämää useamminkin kuin satunnaisesti kerran tai kaksi viikossa blogin kautta? 

Nyt voit seurata meitä Instagramissa @naalienjaljilla!
Otan myös mielelläni vastaan vinkkejä seurattavista koiraihmisistä, agilityihmisistä ja yleisesti kivoista ihmisistä! Heitä kommenttia kommenttiboksiin tai suoraan instaan, mikäli sinulta ja hauvaltasi sellainen löytyy. :)

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Ihan tavallinen kettu 13vko

Meillä on kevät! Tällä viikolla treenattiin tokoa kahdesti, agia kerran, kuljeskeltiin metsissä ja mamma käväisi Tukholmassa. 
Isosisko opettaa pikkunaalia
Tyypit tokotreenikentällä keskiviikkona
Lumo 13vko n. 3,9-4kg ja 29-30cm
Viekas kun mikä
Luu on opetellut pyörimään kirjan päällä, tuijottamaan mammaa silmiin ja tulemaan täysiä luokse kutsuttaessa. Syömään se voisi vielä opetella ja olisi aika täydellinen paketti kasassa. Taikalla on taas silmätulehdus, täytyy katsoa meneekö ohi vanhoilla tipoilla vai pitääkö mennä takaisin lekuriin. Se on kovan onnen kettu.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Siskoissa on voimaa

Pelkäsin ettei Taika hyväksy uutta pikkusiskoaan. Meinasin jättää pennun ottamatta kun surin jo etukäteen että Tai ei pidä siitä.

Nykyään meillä harrastetaan naalipainia päivästä toiseen, isosisko huolestuu jos pikkusisko vinkuu tai se jätetään yksin, tyypit nuolevat toistensa naamoja ja suurin ongelma on Taikan ylenpalttinen kiltteys pikkusiskolle. Ja se ilme mikä Taikalla on naamallaan kun joku vihdoin tajuaa mistä on kyse hammasteluleikeissä. Välillä Lumo onnistuu soluttautumaan nukkumaan ihan siskonsa kylkeen. Taika antaa sen olla siinä, ehkä nuolaisee vähän.
Lumo on oikein päätös minkä olen Taikan kotiutumisen jälkeen tehnyt. Se on ihan timanttia.
Ps. 
Lumo sai tiistaina Rukan valjaat. Kasvunvaraa on, mutta menee jo nytkin.
Joskus jos oikein kovasti yrittää voi jäädä huuli ruttuun.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Minä odotan

Kevät tulee hirveää vauhtia, mutta vielä metsässä näyttää kohtuullisen paljon talvelta. Tällä viikolla käytiin vain kerran treenaamassa, keskityttiin kontakteihin, muutamaan pyöritykseen ja keppejen leijeröimisen hiomiseen. Ensi viikolla on tiedossa ainakin neljä treenituntia, joten pidettiin tarkoituksella iisimpi viikko, käytiin juoksemassa kerran ja muuten on vain lenkkeilty ja hömppäilty. Ja odotettu. 
Odotettu mitä?
Aaa, nakkeja! Ai ei?
Missä se on?
Ei löydy täältä.
Tuleeks se tuolta?
Hä?

perjantai 20. syyskuuta 2013

Laadunvalvoja

Lupaiduin jonain heikkona hetkenä tekemään vegaanisia muffinsseja huomisiin piirinmestaruuksiin seurani kahvioon.
Ei mennyt niinkuin... no yhtään missään.
Ilmeisesti leipurin taitoni olivat vähän ruosteessa. Maku oli hyvä, mutta ulkonäkö..?
Missikolmikko
 Yhtäkkiä huomasin huoneen nurkassa tämän näköisen henkilön.
Kyseessä oli joka kodin laaduntarkkailija, jolla oli meneillään jokin tarkkailurituaali.
Laaduntarkkailija huomasi tulleensa yllätetyksi perin nolosta tilanteesta.
 Häpeissään se siirtyi lähemmäs uunia valvontatehtäviin.
Huomenna siis!

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Ja naalia kiinnosti

Sellaiset maaliskuuterveiset sairastuvalta. Eilinen kuluikin jo Hilman & Annin kanssa jäällä lenkkeillessä, naaliainen oli toki mukana ja sai asiaankuuluvat riekkuhepulit jääpalikan kanssa. Hilma katsoi toista selvästi miettien mihin ihme seuraan sitä on jouduttu. Emäntä alkaa vihdoin toipua lähes viikon kestäneestä lomainfluenssastaan, joten ensi viikolla on toivoa päästä jo treeneihin.

Kaupassa käydessä tuli mieleen karkkipurkkimme tila: ammottava tyhjyys. Eläintarvikehyllyltä mukaan tarttui kissannameja naalille, pieniä kanaherkkuja. Niiden perässä temppuilu jaksoikin taas kiinnostaa ja saatiin käytyä joitain koiratanssiliikkeitä läpi. On tuota eläintä vaan helppo miellyttää! Parempi kuitenkin ettei se saa tietää karkkien kissataustasta.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Haastepäivä

Saimme samaisen 11 kysymyksen haasteen toistamiseen, tällä kertaa Suvilta. Kiitos! Tässäpä onkin tekemistä sairastelupäivälle: sain nimittäin influenssan ilokseni ja tämänpäiväiset kisat jäivät välistä. Vastaan tällä kertaa vain kysymyksiin ja jätän jatkohaasteet tekemättä. Kirjoittelen myöskin vain Taikaa koskien, vaikka pyöriihän tuolla noita muitakin.

1. Millainen olisi unelmiesi asuinpaikka koirasi/koiriesi kanssa?

Pari- tai rivitaloasunto metsän laidalta, upeiden lenkkimaastojen ympäröimänä. Puistoja, vihreyttä ja luontoa. Kuitenkin kohtuullisten bussiyhteyksien päässä kaupungin keskustasta ja harrastuspaikoista. Asunto itsessään olisi kaksio, mikäli asun yksin, kolmio jos jonkun kanssa. Kiva, aidattu piha. Järvi lähellä.
2. Miten päädyit nykyiseen rotuusi?
Vahingossa. Äitini kasvattaa kleineja pienimuotoisesti, Taikan syntymän aikaan taloon syntyi ensimmäinen pentue. Tästä pentueesta tuli puheeksi jättää minulle oma koira, valkoinen narttu. Muita rotuja ei edes mietitty, enkä minä pikkuteininä osannut asiaa sen kummemmin miettiä. Pentueeseen ei tullut narttua, mutta kymmenen päivää myöhemmin Taika syntyi Hämeenkyrössä.
3. Mikä on koirasi ärsyttävin/huonoin tapa?

Ärsyttävin on pihassa kiljuminen, räkyttäminen ja yleinen äänenkäyttö. Tätä kuitenkin tapahtuu vain kotipihassa. 
4. Mitä koirasi rakastaa eniten maailmassa?

Silkkityynyään.
5. Onko koirallasi jotain hassuja, persoonallisia tapoja?

Vaikka millä mitalla! Hampaiden louskutus, naaman lipsutus aamuisin, itsensä ympäri kieppuminen...
6. Jos nyt voisit vaikuttaa asiaan, tekisitkö jotain toisin koirasi kasvatuksessa?

Käytäisiin enemmän erilaisissa paikoissa ja tutustuttaisiin toisiin ihmisiin ja koiriin. Panostaisin sosiaalistamiseen. Vaikka ihan kivasti tuo on mennyt nytkin.
7. Oletko aikeissa ottaa talouteen lähivuosina uuden koiran? Minkä rotuisen koiran
 haluaisit ottaa seuraavaksi?

Onhan se suunnitelmissa, ehkä vuoden päähän. Rodusta en sano vielä varmuutta. Isompi se on, vitosryhmäläiset miellyttää, joten ehkäpä pslk, islantilainen tai sitten isompi spitzi. Shh.
8. Mikä on suurin koiriin liittyvä haaveesi tai tavoitteesi?
Iloisesti rullaava arkielämä terveiden ja onnellisten koirien kanssa. Tavoitepuolelta pekohommat kiinnostavat paljon.
9. Onko jotain tiettyä koiraa, jota ihailet erityisesti?

Onhan noita. Pari pekokoiraa, eräs agikleini ja tietysti oma pörriäinen, sekä edesmennyt ystävä.
10. Millainen koiranomistaja on mielestäsi ihailtava?

Sellainen, joka jakaa arkielämänsä koiransa kanssa, ottaa sitä mukaan touhuihin, puuhaa paljon, mutta ei stressaa asiaa. Iloinen.
11. Jos voisit tämän asian muuttaa, ottaisitko vielä nykyisen/nykyiset koirasi? Kun tiedät millaisia ne ovat nykyään.

Tottakai ottaisin. Naaliainen on parhautta. Ja tuo toinen myös.
Eräs syksyinen retki

lauantai 9. helmikuuta 2013

Haasteilta

Meidät on haastettu! Kiitos tästä kuuluu Lunalle ja äidilleen. Pitäähän sitä nyt haasteisiin vastatakin, joten parhaani teen.

Haasteen säännöt:
Kerro 11 asiaa itsestäsi - vastaa haastajan 11 kysymykseen - keksi 11 uutta kysymystä - haasta 11 bloggaajaa - kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät


Tuntuu kyllä varsin oudolta kirjoittaa faktoja itsestään eikä koirasta, mutta yritetään:
1. Olen semikasvissyöjä. En syö punaista lihaa ja välttelen myös siipikarjaa, josta en kuitenkaan tässä elämäntilanteessa pysty kokonaan luopumaan - valitettavasti.
2. Minulla on pitkät punaiset hiukset ja kesäisin pisamia.
3. Tanssin vanhat viikon päästä ja aion hankkia tänä vuonna ajokortin. Se kertonee iästäni jotain.
4. Pidän koiraharrastusten lisäksi liikunnasta, kotimaan matkailusta, biologiasta, psykologiasta, uusista ja vanhoista tuttavuuksista, ylipäätänsä asioiden tekemisestä, villasukista, rusinoista, sekä luonnossa ja puistoissa liikkumisesta.
5. Ilahdun pienistä asioista, merkityksettömistä tapahtumista ja hymyistä.
6. Kengänkokoni on 39 ja asumismuotoni hyvin sekava.
7. Opin lukemaan 5-vuotiaana.
8. Puhun suomen lisäksi fluent english.
9. Tykkään matkustaa junalla.
10. Taika on ensimmäinen oma koirani ja on opettanut minulle enemmän kuin olisin ikinä voinut kuvitella.
11. En pysty nukkumaan jos sängyssäni tai vähintään sen vieressä ei ole koiraa.

Ja sitten itse kysymyksiin:

1. Suosikkivuodenaikasi? Miksi?
Kyllä se on sopivan viileä kesä, jonka jälkeen hyvänä kakkosena tulee ruska-ajan syksy. Kesällä asiat ovat helpompia, lenkkeily on ihanaa ja luonto on kauneimmillaan. Syksyssä pidän sateesta, sopivasta lämpötilasta ja värikkyydestä.

2. Rasittavin arjen askare tai kotityö?
Imurointi. Sekä minä että Taika vihataan.

3. Onko sinulla ja koirallasi joitakin toistuvia tapoja, "yhteisiä juttuja", rutiineja tai keskinäisiä hellyydenosoituksia? Millaisia?
Onhan noita! Yhtenä esimerkkinä voisin mainita iltalenkkiä edeltävän hepulin: maataan molemmat joko sängyllä tai makuuhuoneen lattialla vierekkäin selällään, louskutellaan leukoja ja murahdellaan toisillemme. Taika lisää tähän vielä mun naaman lipsuttamisen, mä olen pidättäytynyt siitä vielä toistaiseksi. Illalla nukkumaan mennessä päivän viimeinen hetki on namihetki, Taika saa iltanamin sängyssäni ja toivotamme toisillemme hyvät yöt.

4. Liitä tähän joku kuva, johon liittyy jokin rakas muisto ja kerro mistä on kyse.
En nyt ihan kaikkein rakkainta kehtaa julkaista, mutta laitetaan vaikka tämä.
Kuvassahan on 5 kuukauden ikäinen Taika. Enpä tiennyt vielä tuolloin miten elämäni tulisi muuttumaan tuon riiviön myötä! Pentukurssi oli aloitettu ja uudet tuulet puhalteli.

5. Millä lailla hemmottelet itseäsi?
Syömällä piirakkaa, pitkillä lenkeillä, nukkumalla yli 7 tuntia ja katselemalla pentukuvia.

 6. Suuruudenhulluin koirahaaveesi (joku harrastuksellinen tavoite, toisen/kolmannen koiran ottaminen, toiseen rotuun vaihtaminen... taivas rajana tähän vastauksia keksiessä)?
Huskyvaljakko! Todennäköisesti en tule tätäkään koskaan toteuttamaan, koska muuten husky voisi olla liian haastava harrastuskaveri. Toinen suuruudenhulluus rotujen saralla on bordercollie. En kyllä lupaa että jää vain hulluudeksi... Suuruudenhulluudeksi mainittakoon toive kouluttaa seuraavasta koirasta ihan pesunkestävä pelastuskoira.

7. Millaiset asiat saavat sinut kiehumaan raivosta?
Eläinten, erityisesti koirien, kaltoin kohtelu; piittaamattomuus; ihmiset jotka pitävät koiriaan irti, mutta eivät kontrollissa; vähättely.

 8. Linkitä tähän vaikka Youtubesta jokin sellainen musiikkikappale tai vaikka video, joka saa sinut miltei taatusti hyvälle tuulelle.
Hyvälle tuulelle? Ääk. Kuuntelen musiikkia enimmäkseen salilla. En osaa sanoa tähän mitään!

9. Jos pitäisi heittäytyä luovaksi ja tehdä jokin hengentuote, laulaisitko/soittaisitko, piirtäisitkö/maaalaisitko vai kirjoittaisitko? Vai jotain muuta? Miksi?
Kirjoittaisin! Se tulee mulle luonnostaan, sitä teen mielelläni.

 10. Mitä vielä haluaisi harrastaa/kokeilla koirasi kanssa?
Pk-hakua ja -jälkeä! Olenkin kovasti koittanut etsiä porukkaa joka huolisi joukkoonsa tälläisen ummikon ja seurakoiran: mahdoton tehtävä. Vaelluksetkin kiinnostavat, samoin canicross tavallisen juoksemisen sijaan. Tulevan koiran kanssa onkin sitten laajempia toiveita, osittain samoja. Päälaji pysyy silti agilityssä, siinä me ollaan T:n kanssa oikeasti ihan hyviä.

11. Onko koirallasi tai sinulla itselläsi joku julkisuuden tai historian henkilö, jonka kanssa yhdennäköisyys on jo aika hämmentävää? (kysymyksen innoitti Lunan legendaarinen Lauri Tähkä-poseeraus :D).
Joskus Taika näyttää Voldemortilta...


...paitsi että sillä on kuono ja onhan se nyt muutenkin vähän söpömpi. :D


Nyt pitäisi sitten haastaa muita? En lähde ainakaan nyt heti arpomaan ketään, katsotaan jos myöhemmin tulee joku mieleen. Huomenna on pystislenkki ja Hillin koulutus, joten pitäisi saada vähän unta palloon.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Pakkaskettuja

Käytiin tänään mukavalla tuntisella pyörähdyksellä järven läheisyydessä. Tasapuolisuuden vuoksi vanhempi kettueläin pääsi myös mukaan. Pakkasta oli sopivasti kymmenisen astetta ja aurinko helli minikameran kanssa heilujaa.

Taikan ulkonäkö herättää päivittäin hämmennystä. Kaksi ihmistä pysäyttivät meidät tänään, ensin vanhempi nainen kysyäkseen koirien rotua ja kehumaan kauneutta, myöhemmin vielä mies huikkaamaan kuinka kaunis koira Taika on. Toki se aina mieltä lämmittää ja pistää hymyilemään, hauskin kommentti tuli kuitenkin pari viikkoa sitten pieneltä pojalta, jota kielsin silittämästä koiriani. Poika päästi meidät ohi ja huikkasi perään ilmeisesti selitykseksi sille, ettei koiria saanut silittää: "kettui!" Jaa. Ilmeisesti Taikan rotu on lopultakin tunnistettu oikein.

Pollea napakettueläin
Petoeläin ja saaliseläin. Alan epäillä että Taika on salaa katsonut luontodokumentteja naaleista.