sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Etälauma koossa

Tällä viikolla vanhemmillani oli jälleen eräs kettu hoidossa, joten koko lauma oli koossa. Kävin ulkona räpsimässä kuvia kleiniporukan kanssa, parinkymmenen asteen pakkasessa.
 Taikalla on asiaa.
 Pallo!
Napottaja-kettu Honey
Sisällä omalla kämpällä nappasin koko etälaumasta muutaman ryhmäkuvan. 
Vasemmalta Honey, Taika, Minni
Ollaan me treenattukin tällä viikolla useampaankin otteeseen! Keskiviikkona tunnin verran ja torstaina valkkutreeneissä kaksi. Pakkanen ei ole Taiksua hidastanut, päinvastoin. Torstaina puuhasteltiin putki-A-erottelun parissa, ja ilmeisesti naali hallitsee sen aika hyvin!

perjantai 17. tammikuuta 2014

-15 astetta ja fyssari

Eilen oli Taikan fyssarin vuoro, jossa saatiinkin hyviä uutisia. Neidistä ei löytynyt mitään kummempaa vikaa, lapojen kohdalla ja alarangassa siinä lonkkien alun tienoilla oli vähän kireyttä, jota auottiin. Selkään tuikattiin vähän laseria, ja oikeaa etujalkaakin Taika käyttää hyvin, vähän on istuessa toispuoleinen. Kuulemma erittäin hyvässä kunnossa oleva agilitykoira, eikä moitetta löytynyt. Taiksu myös käyttäytyi varsin hurmaavasti koko fyssarikäynnin, ja rauhoittui vajaan tunnin käsittelyyn hyvin. Jee!

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

2x0, SM-kisoissa nähdään!

Kisattiin tänään kolmen startin verran Lempäälässä, ensimmäistä kertaa sairasloman jälkeen. Kolmesta startista kaksi poikivatkin meille hienon SM-nollan! Ensi kesänä suuntaamme siis kotikisoihin!

Ensimmäinen rata oli hyppyrata, eikä mitenkään huomattavan vaikea. Juostiin nollana maaliin, aikaan -4,60s, etenemällä 4,27, sijalle 8/43. Hieno Taiksutin pinkoi hyvin vaikeatkin kohdat ja ohjaaja kiljui asiaankuuluvasti maalissa! Alla on video, joka tosin alkaa vasta kai viidenneltä esteeltä.
Toinen rata oli agirata, eikä vaikuttanut mitenkään mahdottomalta. Ongelmat kuitenkin alkoivat jo hankalasta keppikulmasta, josta otimme kiellon. Taitai teki tosi kivasti kaikki kontaktit, jopa puomin onoffilla odotti oikeasti lupaa! Loppumetreillä pakka kuitenkin hajosi, eikä tästä startista jäänyt juuri kerrottavaa jälkipolville, tai näkemistä lukijoille. (Paitsi se, kuinka ohjaaja unohti mennä rataantutustumiseen...)

Kolmas rata oli vaikein, ja kauhistelinkin sitä jo medejen puuhatessa sen parissa aiemmin. Taitai oli vähän vauhkona ennen radalle menoa, veikkaan että joku koira oli käynyt sen häkillä poissaollessani, koska se suhtautui epäileväisesti ympäröivään menoon. Totesi kuitenkin, että agility voittaa kaikki surut, ja lähti tyytyväisesti kiljuen radalle. Ja tyytyväisyys jatkui loppuun asti! Taitai haki hienosti kepit pahasta kulmasta ja pujotteli hyvin, otti jopa kaikki kontaktit oikein (tosin keinulla olisi saanut odottaa kauemminkin). Itse unohdin A:n jälkeen tehdä persjätön, joten hypylle tulikin sylkkäri ja keinun jälkeen valssi, mutta hätäratkaisu paras ratkaisu, sillä nollanahan se loppuun juostiin!
Radalla tuli tuloksia 13:lle koirakolle 47:stä, ja nollia  8 kpl. Rata oli monille tosi paha, eniten virheitä tuli putki-puomi erottelussa, jonka itse vedin hyvin varmanpäälle. Nolla kipitettiin aikaan -8,24s etenemällä 4,22m/s, enkä voisi kyllä tyytyväisempi olla! Näillä eväillä on hyvä jatkaa huipusti alkanutta kisakautta eteenpäin, samalla vähemmillä paineilla: SM-NOLLAT KASASSA!
Erityisonnittelut Tinkalle ja Minna-Kaisalle valioitumisesta samaisella radalla, ihan huikea juttu!

lauantai 11. tammikuuta 2014

Lumi tuli

Eilen ja tänään on lenkkeilty koirakavereiden kanssa. Viime yönä Tampere sai päällensä pienen lumipeitteen, ehkä se talvi vielä tästä. Huomenna juostaan kolme rataa kovassa seurassa - ääks!

perjantai 10. tammikuuta 2014

Vuosipäivä


Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja korvaamaton, 
ja kaipuu suuri
sanaton.

Maailman hienoimman koiran, Nallen (slkn Cranefield's Jänkäkukka, 22.4.1994-10.1.2009, melkein 15v), kuolemasta tulee tänään täyteen viisi vuotta. Tuntuu kummalta, että siitä voi olla jo niin kauan, kun viimeksi näin sen pörröisen liehuvan hännän. Toisaalta tuntuu hyvältä tietää, että tyypillä on kaikki hyvin, ja nähdään taas kun aika koittaa.

Viikonloppuna kisataan taas pitkästä aikaa!

lauantai 4. tammikuuta 2014

Huuda, huuda ilosta!

Vitsi mikä treeniviikko! Vuoden ensimmäinen, mutta ei todellakaan viimeinen. Neljänä päivänä treenataan tällä viikolla agia, huomenna on vielä Timo Liuhdon koulutus.

Keskiviikkona oli eka treenipäivä. Kaksi tuntia vietettiin hallilla ryhmän kanssa, puhteena oli estehakuisuus/irtoamisharjoituksia, sekä niihin liittyvä radanpätkä. Irtoamisharjoituksena oli kaksi mutkaputkea vastakkain, ja niiden väliin vielä lisättiin hyppy myöhemmin. Estevälit olivat pitkiä, ja pointtina oli lähettää koiraa putkesta putkeen seisten itse keskellä hypyn kohdalla. Taika oli aikas pätevä, ja lähti hyvin kaikilla harjoituksilla.  Kokeilin myös lähettämistä hypyn takana hetsaamalla, joka parin putken suulle palkkauksen jälkeen sujui hyvin. Rata oli hauska, ja päästiin ensimmäistä kertaa kunnolla käyttämään backlappiä radalla! Toimi hyvin, backlapillä koira vietiin hypyltä kepeille harhaesteiden ohi näppärästi.

Torstaina olikin sitten valkkutreenien vuoro. Treenit veti Ilona, jonka käsialaa rata oli. Teemana olikin sitten kunnon kinkunsulatus, ja esteitä radassa oli 40 kappaletta. Itse menin paikalle vahvasti flunssaisena, mutta annoin itselleni luvan treenata kun kuumetta ei kerran ollut. Flunssa tuntui kyllä juoksukunnossa, mutta vautsi mitkä treenit saatiin silti tehtyä! Rata itsessään ei ollut profiilinsa puolesta kovin haastava.

Ensin meinasi olla vähän ohjaajan pakka hukassa, sillä 40 estettä oli tälle pääkopalle liian monta opittavaksi hetkessä. Taika oli kuitenkin super, ja tykitti menemään kunnon naalina. Erityisen hienoa oli Taitain puomi: siis hitto soikoon, toi koirahan osaa puomin! Juoksi aivan täysiä onoffille, toppasi kerrasta ja käskyn saatuaan pinkoi täysiä matkaan. Vautsi!

Ennen toista kierrosta joku nimeltämainitsematon idiootti päätti ampua raketteja treenihallin vieressä. Taikan pakka oli parikymmentä minuuttia ihan sekaisin, se tärisi ja läähätti. Kuitenkin alkoi palautua, ja kun mentiin toiselle kierrokselle pystyi se tekemään taas töitä hyvin. Tyytyväinen olin noinkin nopeaan palautumiseen, Taitailla kun on pitkä historia paukkuarkana koiraeläimenä.

Toisella kierroksella vedettiin nollateemalla koko 40 estettä läpi. En nyt muista tuliko ihan nollaa alle, mutta melkein ainakin! Taiksu oli ihan super ja veti täysiä, pari kertaa sikaili alas kontaktilta, mutta korjasi seuraavalla yrityksellä. Lopetettiin treeni onnistumiseen ja lähdettiin saman tien lämppälenkin kautta kotiin, ettei vain saataisi enää enempää ilotulituksia niskaamme. Hirmu hyvä fiilis jäi!

Tänään, eli lauantaina, oltiin taas hallilla. Tällä kertaa Taiksun kanssa tehtiin vain kepeillehakua hetsaamalla eri kulmista, sekä juoksu-A:ta. Juoksu-A oli ihan moitteeton, pisteet siitä! Hetsaamalla lähetin Taikaa eri kulmista ja eri etäisyyksiltä kepeille, ja pääsääntöisesti sujui hyvin. Todella kaukaa lähettäessä puuhkis päätti ottaa häiriötä treenikaveri Pipasta, joka ei käynyt päinsä, joten helpotin välillä tehtävää. Lopetettiin onnistuneeseen toistoon varmaan lähemmäs kymmenen metrin matkalta, vau!

Tehtiin myös tokoa. Seuruuta muutamalla 90 asteen käännöksellä, ja jäävistä seisomista. Hieno! Paneuduttiin myös hyppyyn, johon pitäisi paneutua vielä muutamaksi lisätunniksi... Hypylle tarvitaan lisää vauhtia, tai paremminkin vauhti pitäisi yhdistää järkeen. Mutta rutiinia, rutiinia!

Huomenna taas! Can't wait!
Ja niin:


Mä nautin siitä tunteesta kun sanon hyvää huomenta
                                         Ja näen jotain riemua ohikulkijan ilmeestä
Mä tanssin yksin kadulla
Ja pidän ovet avoinna
Ja nautin joka hetken jälkeen lisää elämästä
(Haloo Helsinki - Huuda)

torstai 2. tammikuuta 2014

2013 muuttui 2014ksi

Niin vain kävi että vuosi 2013 tuli lopulta päätökseen. Vuoteen mahtui paljon enemmän kuin olisin ikinä uskaltanut edes kuvitella! Päälimmäisenä mieleen jäivät kaikki huikeat agikisat (31 starttia kuluneena vuonna), erityisesti maajoukkuekarsinnat, sertiradat ja piirinmestaruushopea. Meillä on ollut ihan huikea vuosi, upeampi kuin uskalsin toivoakaan! Kiitos kaikille asianosaisille. Vuoteen on mahtunut myös uusia ystäviä, koiraystäviä, rotututtavuuksia, epäonnea pentusuunnitelmissa ja tapaturma etutassun kanssa. Vuosi on kuitenkin tuonut niin rutkasti hienoja hetkiä ja mahtavia reissuja, että päälimmäiseksi vuodesta jäi mieleen huippuhyvät muistot!
Vuodelle 2014 olen tehnyt jo jonkin verran alustavia suunnitelmia. Tärkeinpänä tavoitteena on Taikan pysyminen terveenä ja iloisena pikkunaalina, sekä oman yhteistyön pelittäminen jatkossakin. Koska tavoitteet ovat hauskoja, ollaan me tehty vähän tulostavoitteitakin:

- Viimeinen agiserti heti kun voidaan se saada, kesän aikana -> Taikasta agilityvalio!
- Tokouran korkkaaminen virallisissa kokeissa ennen kesän alkua. Aika radikaalia!
- Koiratanssi: esiintyminen tai joku kilpailu vuoden aikana. Koreografia valmiiksi, vaikka laji onkin meille hauskaa hömppäilyä, eikä varsinaisia tulostavoitteita ole.
- Uusia lajikokeiluja! Vuonna 2013 kokeiltiin rally-tokoa, canicrossia ja doboa, tänä vuonna ajateltiin tutustua jälkeen, hakuun (ainakin ohjaaja), uintiin ja juosta entistä enemmän.
- Ensimmäinen hyppyserti
- SM-kisoihin pääseminen, mahdollisesti myös MM-karsintoihin?

Harrastuksiin liittymättömiä tavoitteita Taikalla on myös muutama:
- Olla yhä parempi koirien ohittaja lenkkeillessä
- Juosta äiskän kanssa entistä enemmän ja pidempiä matkoja
- Rällätä Hilman kanssa
- Päästä ainakin yhdelle vaellukselle ja tehdä muutenkin pitkiä metsäreissuja
- Löytää ruokavalio, joka ei aiheuta kutinoita
- Tulla alkuvuodesta hyväksi isosiskoksi.

Myös vanhempieni Minnin suhteen on muutama tavoite: pysyä terveenä, liikkua paljon ja tehdä pam-temppua aina kun vain mahdollista.
Ennen kaikkea toivomme ensi vuodesta tapahtumarikasta ja muistontäyteistä! Vuosi tuo tullessaan paljon muutoksia, aina opiskelupaikkaa ja asuntoa myöten. En malta odottaa!