keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Tahaton syystauko

Kuten tavallista, koirat pitivät aika tarkalleen kahdeksan kuukauden välin juoksuissaan. Ensin aloitti Lumo ja heti perään Taika, joten viime viikkoina olemme viettäneet aktiivisesti juoksutaukoa. Samaan syssyyn sain myös vuosisadan syysflunssan, joten koirilla on ollut jokseenkin tylsää viimeiset pari viikkoa.
Tavallinen päivä yliopistossa
Vähäinen treenimahdollisuus on siispä kulutettu suunnittelemalla koiratanssi-SMiin ohjelmia ja treenaamalla niitä kotona. Vähän veikkaan että lähden sinne nolaamaan itseni eeppisesti, mutta toisaalta jo osallistuminen itsessään on sen verran hauskaa että teen sen silti. Kun kerran on osallistumisoikeus saatu, niin mennään sitten! Myös päälaji-aksan suhteen on tehty jotain: suunniteltu talven treenikautta. Muutamat kisat laitoin myös kalenteriin vielä ennen marraskuun loppua, jolloin oletettavasti jäädään joulutauolle kisaamisesta. Treenikautta sen sijaan olen suunnitellut varsin tarkastikin, ja isoin paino laitetaan tulevana talvikautena fysiikkatreeneille, koska koen siellä olevan eniten parantamisen varaa. Sekä ohjaajalla, että koirilla. Muuton jälkeen treenaaminen on ollut hyvin epäsäännöllistä ja nyt  vielä juoksut ja flunssa tulivat pilaamaan kaiken, mutta tarkoituksena olisi päästä ensi kevään kisakauteen kiinni kovemmalla kunnolla kuin koskaan.
Koirien elämässä on ollut isoja muutoksia nyt, mutta ne ovat pärjänneet yllättävän hyvin. Tampereella käyminen seitsemän tunnin bussimatkoineen sujuu jo varsin rutiinilla. Ei ole silti helppoa yhdistää opiskelijaelämää vieraassa kaupungissa, sekä kahden koiran omistamista yksin. Joensuu on silti kohdellut meitä hyvin: lenkkimaastot ovat heittämällä 100% paremmat kuin Tampereella koskaan. Ja on vielä niin paljon mitä ei olla edes nähty!
Olisi hauska saada Taika myös vielä yhteen rallykisaan tälle vuodelle, jotta saisin sillekin haettua RTK1-koularin ennen lisenssin umpeutumista vuoden vaihteessa. Ensi vuodelle en ole ajatellut hankkia kilpailulisenttia SPKL:n puolelle, ainakaan jos se pysyy yhtä kalliina kuin tänä vuonna. Vuosi 2019 on tarkoitus pyhittää päälajissa kisaamiselle täysillä. Tai sitä mieltä olen ainakin nyt, katsotaan muuttuuko mieli vielä talven myötä.
Mutta tämän tajunnanvirran myötä palaamme koloomme (aka kohta bussiin seitsemäksi tunniksi) tekemään kouluhommia ja yskimään. Josko viikon päästä olisi jo flunssa lusittuna ja juoksut ohi, ja päästäisiin kunnolla kiinni tekemiseen!