Maanantaina agiliideltiin normaaliin tapaan, Tallilla, paikalle saavuttiin Annin ja Hilman kyydillä. Taikalla ja Hilmalla oli taas ihan omat jutut takapenkillä matkalla...
No, aluksi onnistuttiin noudattamaan suunnitelmaa ja mentiin kuin olin kaavaillutkin, Taikalla oli vauhti päällä. Pari hypyn jälkeinen takaakierto meni hiukan pitkäksi eikä puomille lähetys ollut sujuva, mutta pisteitä ropisi. Kaikki kontaktit T teki hyvin, tökkäsi alustat alastuloilla, vaikkakaan ei jäänyt odottamaan lähtölupaa. Tökkäystreeni on kuitenkin hyvällä alulla, Taika tietää jo "koske" -käskystä tökätä namialustaa, vaikka kontaktille joudunkin sen ensin pysäyttämään. Hyvällä mallilla kuitenkin!
Kisan toisella kierroksella jäin varmistelemaan ja palkkailemaan Taikan kontaktit, mutta saatiin silti sama tulos kuin ensimmäiselläkin. Hyvä T! Oli hauska katsella myös muiden treeniryhmäläisten menoa kun sai kerrankin tehdä vähän vapaammin. Koirilla oli hauskaa.
Lopuksi otettiin vielä kontakteja erikseen ja Taika teki pätevää tökkäystyötä, palkkasin jokaisesta tökkäyksestä ja pysähtyikin välillä nätisti.
Tiistaina ja keskiviikkona Taikalla oli lepopäivät, tehtiin vain normaaleja lenkkejä. Itse olin keskiviikkona Koiran Hyvinvointi -luennolla, joka keskittyi tällä kertaa lähinnä ensiapuun. Uutta tietoa ei juurikaan tullut, mutta ainakin keskustelua saatiin aikaan runsaasti! Mukaan lähti Taikalle uusi kongi, joka onkin ollut kovassa käytössä.
Torstaina ei ageiltu, sillä keli oli onneton ja myöhäinen ajankohta aiheutti pimeyttä kentällä. Mentiin Taikan kanssa metsään, se sai tunnin riekkua irti, juostiin vähän ja kiivettiin myös. Tein T:lle namietsinnän, käytin noin 2m kertaa 2m kokoista aluetta ja heittelin sen omat ruuat sinne, lähinnä sammaleeseen ja kivien juureen. Taika sai "etsi" käskyn ja viiletti alueelle innoissaan. Tuhina oli kova, parin metrin päähän kuulin sen nuuskutuksen! Laskelmieni mukaan jokainen ruokanappula löytyi ja matkaa jatkoi hyvin pollea pieni kalju kleini.
Kaljuudesta puheenollen: huolta on aiheuttanut viime aikoina Taikan turkki - tai paremminkin sen olemattomuus. Karvathan se on pudottanut aina pari kertaa vuodessa, mutta tällä kertaa turkin lähtö on rajumpaa. Sille on tullut takareisiin oikeasti kaljut läikät. Kaljut. Samoin kainaloihin. Muutenkin turkki on hyvin ohutta, kyljistäkin iho paistaa läpi. Paikotellen sitä kuitenkin on, kauluriakin löytyy vähän ja selässä on karvaa. Katsoin tänään koiran jalkoja tarkemmin, huomasin kaljut läikät vasta nyt enkä tiedä ovatko olleet siinä kauankin (eivät näy normaalisti kävellessä.) Ainoa ruokavalion muutos on ollut se, että T on saanut aiempaa enemmän naudanlihaa viimeaikoina, iltaruualla ja treeneissä palkkana. Jätän sen ihan ensimmäisenä pois ruuasta ja pidän Taikaa nyt lähinnä vaan nappulalla, lisäilen öljyä ruokaan. Pitänee tarkkailla sitä, jos karvat eivät ala kasvaa pikaisesti tai iho kutiaa niin lähdetään lääkäriin. Oi ja voi.
lihapuuhissa |
Kuvasatoa iltapäivältä.
Kapinen Taika, tosin kaljut läikät eivät kuvissa näy. |
Lipova musta |
Kaikki neljä apinaa. |
Kaikki kuvat olen ottanut itse, eikä niitä saa kopioida.
Huomenna suuntaan talkoilemaan pentunäyttelyyn ja Taika saa jäädä Minnin ratoksi sunnuntaita viettämään kotiin. Maanantaina starttaa treeniviikko.