Kirja koiran kanssa retkeilystä

Luin tässä taannoin Minna Toivolan kirjoittaman kirjan Retkeily koiran kanssa. Kirja on julkaistu vuonna 2007 ja se käsittelee kaikenlaista luonnossa liikkumista nelijalkaisen kaverin kanssa päivävaelluksista aina pitkiin erämaavaelluksiin asti.

Itse yllätyin kirjasta erittäin positiivisesti, sillä se oli mielenkiintoinen ja hyvä johdatus retkeily- ja vaellusharrastuksen pariin. Kirjassa käydään läpi koiran retkivarusteet, ruokinta retkiolosuhteissa (myös raakaruokinnan osalta), ensiapu, lihashuolto ja majoittumiset sekä niihin liittyvät rajoitukset. Kirja avasi silmäni monille ihan uusille seikoille ja antoi paljon uutta mietittävää sekä tietoa käytännön valmisteluista ja maastossa toimimisesta. Suosittelen ehdottomasti muillekin metsässä liikkujille, niin aloittelijoille kuin pitkistäkin retkistä haaveileville.

Ehkäpä mekin uskalluidutaan tämän johdattelemina ensi kesänä vähän uudenlaisiin paikkoihin.

Nollan jälkeen on helppo hymyillä!

Tänään sunnuntaina 9.12. kisattiin kahden startin verran Lempäälässä, meidän toiset kolmosten kisat ikinä. Ja hienosti meni!

Ensin oli hyppyradan vuoro, tuomarina Anne Savioja, osallistujia 43 kpl ja nollia tuli paljon. Rataantutustumisen aikana meinasi tulla jo pienimuotoinen paniikki, alun välistäveto ja myöhemmin tulevat putken jälkeen kieputukset vaikuttivat mahdottomilta. Vaan mikään ei ole mahdotonta! Alun kieputukset menivät mahtavasti ja Taika teki kepit (tarkan varmistelun alaisena) tosi hyvin. Keppejen jälkeisen putken jälkeen olin myöhässä ja sähläsin jotain ihan omaani jonkinlaisen pakkovalssin muodossa... Homma lähti kuitenkin virheittä luistamaan uudelleen ja maaliin tultiin ei kovin nopean mutta sitäkin varmemman nollan kanssa! Meidän ensimmäinen SM-nolla on siis kasassa!

Yllä video hypäristä. Ensimmäiset n. 3 estettä puuttuu videolta, kolme hyppyä suoraan ja sitten välistäveto.

Ratojen välillä lenkkeiltiin ja Taika nukkui kopissa hetken aikaa. Toisen radan tuomaroi Harri Huittinen, osallistujia oli noin 40 kpl, nollia saatiin aikaan vain 5 kpl. Meidän virhe tuli odotettavassa paikassa, kepeiltä. Kepeilletulon kulma oli mielestäni täysin mahdoton ja Taikaparka oli samaa mieltä. Kieltohan siitä tuli. Loppurata oli komea ja ohjaus onnistunutta. T teki keinunkin hyvin ja otti kaikki kontaktit, kiersi takaa pätevästi. Sijoituttiin 8/40 vitosesta huolimatta ajalla -5,94 s!

Agilityradan tuloksia n. 10 ensimmäistä listalla

Tästä on hyvä jatkaa, 1/7 SM-nollista on kasassa! Mahtava päivä takana ja onnellisesti nukkuva hauva sängyllä. Se on tärkeintä. Onnea myös Suville + Vilille ja Annalle + Aukalle!

Viiden pystykorvan voimin

Käytiin tänään itsenäisyyspäivän kunniaksi yhteislenkillä neljän muun saksanpystärin kanssa omistajineen. Ukko, Väinö ja pikku-Väinö ovatkin esiintyneet täällä ennenkin, nyt mukana oli vielä Taikalle uusi tuttavuus Luna.
Taika oli omaan tapaansa ystävällisen kiinnostunut, mutta ei intoutunut leikkimään kenenkään kanssa (paitsi lumikökkäreillä.) Oli hauskaa turista pystäriporukalla ja koirakin väsyi!

Vasemmalta oikealle: Luna (keeshond), Taika, Väinö-junior (kleini), Ukko (mitteli) ja Väinö (kleini)

Näkee keillä on turkkia ja kenellä ei...

Luna (kessu) ja Taika

Hauskaa itsenäisyyspäivää kaikille!

Ei mennyt putkeen...

...tai menihän se, mutta tuli samasta päästä uloskin!

Keskiviikkona siis kisattiin ilta(yö)kisoissa Lempäälässä yhden startin verran. Meidän eka kolmosten startti, ja siltä näytti menokin.

Tuomarina oli Salme Mujunen ja rata oli hyvin mielenkiintoinen: esteet 11, 12, 13 ja 14 olivat putkia! Alussa oli vaikea (eli mun mielestä mahdoton) keppikulma, joka sitten koituikin meidän kohtaloksi. Olin liikaa jäljessä johtuen kontaktin varmistelusta, jolloin Taika päätti aloittaa kepit keskeltä ja lähteä pujottelemaan väärään suuntaan. Hmm. Jaahas. Seuraavat hyppykieputukset menivät kivasti ja kolme putkea myös. Viimeinen putki taas ei: Taika ampaisi putkeen kivasti mutta päätti tulla samantien uloskin samasta päästä. Lopulta 10 vp ja noin 2 sekuntia yliaikaa keppejen ym. korjailusta, sija 17/42. Video saapunee lähipäivinä. Monilla ystävillä koirineen meni tosi hienosti, erityiset onnittelut Suville LUVAsta!

Ollaan me treenattukin, agilityä lähinnä. Viikko sitten tiistaina (13.11.) meitä koulutti valkkutreeneissä Anu, tehtiin oikein kunnon kieputusta, johon sisältyi mm. viskileikkaus ja ihmisnuolia. Kumpikaan ei ole meillä kovin hyvin hallussa, mutta ihan kivasti saatiin sujumaan ja kouluttaja toi mukavaa vaihtelua (ja jännitystä!)

Keskiviikkona 14.11. tehtiin vähän yksinkertaisempaa rataa, jossa oli sama viskileikkausosuus kuin edellisen päivän radassa. Nyt se sujui jo hyvin! Taikalla oli vielä juoksupökät jalassa, mistä se ei yhtään perusta. Juoksujen 14. päivä.

Lauantaina 17.11. oltiin Elina Jänesniemen koulutuksessa! Taika pääsi speedoistaan ja oli taas astetta sporttisempi. Tiukkaa kritiikkiä sateli, mutta varmasti opittiinkin paljon. Kontakteilta lähtee lätkät pois heti eikä ensi kerralla, 2 on 2 offit kuntoon. Mun pitäis kuulemma ohjata enemmän ja käskyttää vähemmän, ja ennakoivat liikkeet paremmiksi. En tiedä saanko julkaista rataa joten jätän sen piirtämättä. Oli kyllä hyvin erilaiset treenit, tiukka mutta opettavainen linja. Annille taas kiitos kyydeistä!

Viime tiistaina 20.11. tehtiin ylläolevaa Anne Huittisen rataa (ilman 7 putkea) jota oltiin kisattu Janakkalassa edellisenä viikonloppuna. Mä keskityttiin treenaamaan kontakteja radan ulkopuolella, mutta pari kertaa otettiin ratakin läpi. Ja sehän meni! Tuli tosi hyvä fiilis kun pitkästä aikaa tekiminen onnistui kunnolla, juoksujen loppumisella saattoi olla tekemistä asian kanssa. Päänvaivaa tuotti pussille 16 vienti, koska olin niin paljon jäljessä hajonneen jalkani kanssa. T teki kyllä pussia tosi pätevästi vaikkei juurikaan olla sitä treenattu.

Tänään käytiin pitkästä aikaa juoksutauon jälkeen rälläämässä metsässä, Taika oli irti. Ensin oli vähän kiinni mussa "äiti mitä ihmettä" meiningillä, mutta tajusi sitten että jes ollaan irti ja mennä rällätteli puskissa peuran papanoiden perässä. Hieno tyttö!

Lopuksi Taika haluaa vielä esitellä kaikille uutta Hurtta toppamantteliaan ettei vaan jää keneltäkään huomaamatta. On se söpö.

Treeni- ja kauppareissu

Eilisen treenirata yllä.
Rata oli tosi mukava, periaatteessa helppo tiistain radan jälkeen, mutta saatiin kivasti kritiikkiä muutamassa kohdassa, lähinnä 13 hypyltä 16 kepeille ehtimisen kanssa ja muuten vaan kaarroksien viilaamisesta, sekä mun (olemattomasta) kehon kielestä. Muurilta tein putkelle 12 sylkkärin ja hypyn 8 merkkasin niin sain T:n hyvin kääntymään putkeen.

Taika oli huipputyttö! Teki aivan mielettömän hyvin ja jaksoi hinkkausta pitkään. Suurin ihme tässä on se, että ensimmäistä kertaa jalassa olleet juoksupökät eivät häirinneet ollenkaan, päin vastoin! Hieno homma, päästään siis ensi viikolla koulutukseen. Musti & Mirristä saatiin kuin saatiinkin hommattua myös se kauan kaivattu treenilämmitin. Hurtan punainen toppamantteli toimii nyt Taikalla ennen ja jälkeen suorituksen lämmittäjänä. Kaupan vaaka kertoi Taikan painavan edelleen 4,5 kiloa, mielenkiinnosta punnitsin sen.

Kohta tuleekin Taikalle hieroja aiheuttamaan järkytystä pienen hauvan mielelle.

Kun pieni kleini putkeen juoksi

Pari viime viikon aikana on taas treenattu enemmän kuin aktiivisesti. Taika on ollut huipussaan, vire on ollut jotain aivan käsittämättömän hienoa. Ratapiirrustuksia olen rustaillut joka kerralta, mutta edelleenkään ei minulla ole ohjelmaa jolla piirtää niistä julkaisukelpoisia. Liitän nyt kuitenkin pari vanhempaa rustausta tähän havainnollistamaan meininkiä.

Tiistai 9.10.

Toissa viikolla treenattiin ensin tiistaina, agilityä kaksi tuntia valkkuryhmän treeneissä. Taika aloitti pätevällä työllä, tehtiin peruskivaa kieputusta jossa haastetta piisasi. Yllä on jonkinmoinen hahmotelma siitä. Taikalla pysyi aivot kasassa ja kontaktit sujuivat ihan kivasti jo, pysähdy-tökkää-lähde -tyylillä.

Keskiviikko 10.10. alkurata

Sitten keskiviikkona 10.10. treenattiin tunti Tallilla. Tehtiin hyvin simppeliä rataa, meillä oli uusia ryhmäläisiä ja heitä ihmeteltiin. Taika oli pomp-pomp tuulella ja teki hyvin pätevästi. 3 esteelle tein jaakotuksia, T:n kaari oli vähän pitkä, mutta ihan ok.

Tiistai 16.10.

Viikko sitten tiistaina treenattiin kaksi tuntia agilityä SDP:llä valkkuryhmän treeneissä jälleen. Joku oli pannut parastaan radan kanssa ja tehnyt oikein kunnon kiusausradan. 3 esteelle putkeen Taika sujahti vaivattomasti, mutta 5 esteen takaakierto tuotti vähän ongelmia ohjaajan ehtimisen kannalta... Itsenäisiä takaakiertoja onkin treenattava entistä enemmän. Olin luullut että Taikis tekee ne tosi hyvin, mutta ilmeisesti aina voi parantaa. 7 ja 8 esteiden väli ei ole oikeasti noin pitkä. Kontaktin T otti yleisesti ihan hyvin, pari kertaa tökkäsi vähän huolimattomasti. 10 putkeen lähetys onnistui mahtavasti, T irtosi kauas ja sain kätevästi sen viskaistua seuraavalle hypylle. Loppurata oli helppo, keinu pätevä.

Keskiviikkona 17.10. tunti agilityä Tallilla taasen. Tehtiin simppeliä rataa, joka koostui kahdesta putkesta ja niitä ympäröivistä hypyistä. Erityishuomiota kiinnitettiin vaikeisiin putkikulmiin, Taikaa lähetettiin kepeiltä putkeen sen takaa, päitä vaihdellen. Ja hirmu hyvin se haki! Taika on oikein pätevä pieni putkikoira, hakee putket kuolleista kulmista ja takaa lähettäen. Hieno!

Toissapäivänä tiistaina 23.10. oli valkkutreenit eli kaksi tuntia agia. Rata oli jonkun innovatiivinen muunnos valmiina siellä olleista esteistä, mutta tykkäsin kovasti! Taikalla oli aivan mahtava draivi, sain juosta tosissani eikä silti riittänyt! Radalla oli paha keppikulma, tein edelliselle hypylle jonkinlaisen jaakotuksen josta sitten avoimesta kulmasta kepeille. Hyvin haki. Radalla oli mukavaa kieputusta ja kontaktit T otti todella mallikkaasti. Kahden hypyn välistäveto meinasi mennä vähän pitkäksi, olisi ilmeisesti ollut huipusti hauskempaa kiertää takaa. Saatiin sujumaan kuitenkin. Ääntä löytyi Taikasta jälleen, mikä on aina hyvä merkki. Parille hypylle taiteilin niisto-persjättö yhditelmää, joka ihme ja kumma onnistui. Piirtelen radan myöhemmin jos ehdin.
Mulla oli syntymäpäivä ja ihanat Anna, Anna junior, Saana, Alessa, Suvi, Ira, Emma ja Anniina oli hankkinu mulle (tai pitäisikö sanoa Taikalle) lahjakortin koirahierojalle. Hieroja tulee viikon päästä torstaina. Mahtavaa! Myöskin kompanian kasaama kortti oli huippuhieno ;) Illan tietysti kruunasi paikalla ollut Annan pieni bc-vauva. Oi ja voi.

Eilen oli vielä yksi tunti agilityä, mentiin Annin ja Hilman kyydillä. Päivän teemana oli putki-A-erottelu, mistä oli varmasti hyötyä. Selkeyden vuoksi Taikalla ei ole kontakteille ollenkaan käsimerkkiä, vaan pidän kädet visusti kropassa kiinni ja annan suullisia käskyjä. Putkelle taas T ymmärtää selkeät käsimerkit. Erottelu sujui hyvin kun ohjaajakin sai pidettyä tämän mielessä... Taika oli taas intoa täynnä ja ilo oli ylimmillään hallilla. Tehtiin vielä lopussa pussia (ei olla aikoihin tehty) ja valmentajan ehdotuksesta ruvettiin treenaamaan keppihäiriöitä. Kokeiltiin ensin äänihäiriöillä, sitten liike. T ei ollut moksiskaan, kepitti vaan menemään. On se mahtava! Tuli taas sellainen tunne, että vitsi se on hyvä, vitsi me ollaan hyviä. Onnistumiset on aina mieltä ylentäviä, tässä(kin) lajissa kun voi mennä ihan miten tahansa päivästä riippuen.

Koiratanssi- ja tokoliikkeitä ollaan otettu parinakin päivänä viikon sisään. Taikan perusasento vahvistuu. Lisäksi se ohittaa lenkillä koiria seuruussa! Mahtava likka. Kuvia on napsittu. Parin viikon mittaan pieni on saanut herkutellakin: poron lantioluita ja lampaanluita on tarjoiltu, sekä raakaa lohta ym. Ruoka on sopinut hyvin ja karva kasvaa. Joku mantteli pitää kuitenkin hommata nyt kun treenihallit kylpenevät. Kyllä se talvi on tulossa!

Saksanpystykorvien mutamiitti

Viikko sitten sunnuntaina lenkkeiltiin pystärivoimin kun lenkkiseuraksi lähtivät Ukko-mitteli, Väinö-kleini ja Väinö-kleini junior. Taikaa jännitti aluksi uudet, touhukkaat koirat, mutta lenkin loppupuolella se intoutui jo vähän leikkimään nuoremman Väinön kanssa ja vetämään mudassa hullunrallit. Pari tuntia vierähti metsässä ja päättipä Ukko käydä hyisessä säässä uimassakin. Oli hauskaa tavata kerrankin oman rodun harrastajia, toivottavasti saadan pian otettua uusiksi ja ehkä vähän suuremmalla porukalla!

Kuvat ovat valitettavasti laadultaan ihan kamalia, mutta tässä jotain todistetta päivästä.

Vänöt hajulla

Pystärit rannalla, takana liikkeessä Ukko.

Taika ja pikku-Väinö

Mitä kuuluu Taikan terveydentilalle? Yllättävän hyvää. Hampaanpoistosta se toipui nopeasti, nyt olen jo alkanut harjata sen hampaita, se on myös saanut luvattoman paljon possunnahkarullia parempien luiden puutteessa. Kanyylinreikää oli pakko nuolla ja repiä, joten siihen muodostui rupi, mutta nyt sekin on jo jätetty rauhaan. Treenikentille palattiin tiistaina, siitä lisää myöhemmin.

Kaljut läikät eivät ole hävinneet. Omega 3-öljyä se on saanut nyt viikon ja ruokamerkkiä on vaihdettu. Taika kokeilee nyt Acana Grasslandsiä, sen lisäksi on tarkoitus pikkuhiljaa siirtyä kohti jotain 50/50 mallia raakaruokinnan ja nappulan combona. Nuoleminen ja hampaiden käyttö tassuihin on jo vähentynyt, ja ainakin kylkiin se on saanut karvaakin lisää. Tällä jatketaan.

Viikon treenit ja mustat kylässä

Maanantaina agiliideltiin normaaliin tapaan, Tallilla, paikalle saavuttiin Annin ja Hilman kyydillä. Taikalla ja Hilmalla oli taas ihan omat jutut takapenkillä matkalla...

Treenejä ei otettu turhan vakavasti vaan valmentaja oli keksinyt meille pienen kisan: 50 sekunnin aikana piti suorittaa niin monta estettä kuin mahdollista satunnaisessa järjestyksessä, kontakteista ja kepeistä sai 5 pistettä ja muista yhden. Ensin suunniteltiin radat ja sitten tositoimiin.

No, aluksi onnistuttiin noudattamaan suunnitelmaa ja mentiin kuin olin kaavaillutkin, Taikalla oli vauhti päällä. Pari hypyn jälkeinen takaakierto meni hiukan pitkäksi eikä puomille lähetys ollut sujuva, mutta pisteitä ropisi. Kaikki kontaktit T teki hyvin, tökkäsi alustat alastuloilla, vaikkakaan ei jäänyt odottamaan lähtölupaa. Tökkäystreeni on kuitenkin hyvällä alulla, Taika tietää jo "koske" -käskystä tökätä namialustaa, vaikka kontaktille joudunkin sen ensin pysäyttämään. Hyvällä mallilla kuitenkin!
Kisan toisella kierroksella jäin varmistelemaan ja palkkailemaan Taikan kontaktit, mutta saatiin silti sama tulos kuin ensimmäiselläkin. Hyvä T! Oli hauska katsella myös muiden treeniryhmäläisten menoa kun sai kerrankin tehdä vähän vapaammin. Koirilla oli hauskaa.

Lopuksi otettiin vielä kontakteja erikseen ja Taika teki pätevää tökkäystyötä, palkkasin jokaisesta tökkäyksestä ja pysähtyikin välillä nätisti.

Tiistaina ja keskiviikkona Taikalla oli lepopäivät, tehtiin vain normaaleja lenkkejä. Itse olin keskiviikkona Koiran Hyvinvointi -luennolla, joka keskittyi tällä kertaa lähinnä ensiapuun. Uutta tietoa ei juurikaan tullut, mutta ainakin keskustelua saatiin aikaan runsaasti! Mukaan lähti Taikalle uusi kongi, joka onkin ollut kovassa käytössä.

Torstaina ei ageiltu, sillä keli oli onneton ja myöhäinen ajankohta aiheutti pimeyttä kentällä. Mentiin Taikan kanssa metsään, se sai tunnin riekkua irti, juostiin vähän ja kiivettiin myös. Tein T:lle namietsinnän, käytin noin 2m kertaa 2m kokoista aluetta ja heittelin sen omat ruuat sinne, lähinnä sammaleeseen ja kivien juureen. Taika sai "etsi" käskyn ja viiletti alueelle innoissaan. Tuhina oli kova, parin metrin päähän kuulin sen nuuskutuksen! Laskelmieni mukaan jokainen ruokanappula löytyi ja matkaa jatkoi hyvin pollea pieni kalju kleini.

Kaljuudesta puheenollen: huolta on aiheuttanut viime aikoina Taikan turkki - tai paremminkin sen olemattomuus. Karvathan se on pudottanut aina pari kertaa vuodessa, mutta tällä kertaa turkin lähtö on rajumpaa. Sille on tullut takareisiin oikeasti kaljut läikät. Kaljut. Samoin kainaloihin. Muutenkin turkki on hyvin ohutta, kyljistäkin iho paistaa läpi. Paikotellen sitä kuitenkin on, kauluriakin löytyy vähän ja selässä on karvaa. Katsoin tänään koiran jalkoja tarkemmin, huomasin kaljut läikät vasta nyt enkä tiedä ovatko olleet siinä kauankin (eivät näy normaalisti kävellessä.) Ainoa ruokavalion muutos on ollut se, että T on saanut aiempaa enemmän naudanlihaa viimeaikoina, iltaruualla ja treeneissä palkkana. Jätän sen ihan ensimmäisenä pois ruuasta ja pidän Taikaa nyt lähinnä vaan nappulalla, lisäilen öljyä ruokaan. Pitänee tarkkailla sitä, jos karvat eivät ala kasvaa pikaisesti tai iho kutiaa niin lähdetään lääkäriin. Oi ja voi.

lihapuuhissa

Lauantain ratoksi täällä piipahtivat mustat. Minnillä ja Taikalla riitti ihmettelemistä neljän apinan kanssa, Taika kulki perässä ja Minni kyräili kauempana. Mustat ovat kuitenkin mieluisia vieraita meilläpäin, ja varsin totuttuja jopa ei-kovin-sosiaalisen Minnin osalta. Myös siskoni vieraili täällä ja sai osakseen kovaäänistä motkotushaukkua oltuaan kauan käymättä.

 Kuvasatoa iltapäivältä.

Kapinen Taika, tosin kaljut läikät eivät kuvissa näy.

Lipova musta

Kaikki neljä apinaa.

 Kaikki kuvat olen ottanut itse, eikä niitä saa kopioida.
Huomenna suuntaan talkoilemaan pentunäyttelyyn ja Taika saa jäädä Minnin ratoksi sunnuntaita viettämään kotiin. Maanantaina starttaa treeniviikko.

Hyvä draivi ja kehäsihteeridebytointi

Treenejä on taas ollut niin paljon etten ihan jokaisesta jaksa tänne naputella. Joka viikko ollaan käyty maanantaisin tunnin agitreeneissä, tiistaisin tunnin koiratanssitreeneissä ja torstaisin kahen tunnin agitreeneissa. Tälläkin viikolla ollaan oltu ahkeria.

Agilitytreeneissä maanantaina satoi taas kaatamalla vettä. Harjoiteltiin yksittäisiä ohjauskuvioita, lähinnä niistoa ja takaaleikkaus-niistoa, lopuksi otettiin vielä rata johon niitä sai sijotettua. Taikalla oli valmentajan mukaan "hyvä draivi päällä", eli  vauhtia piisasi taas ja intohaukkuja päästeltiin. Kaatosade ei haitannut valkoista pikkusutta yhtään, päinvastoin! Saatiin niistot sujumaan ja rata mallikkaasti hoidettua, jopa vaikea keppikulma haltuun. Hyvä Taika!

Tiistaina koiratanssitreeneissä alotettiin hinkkaamaan koreografian alkua. Oon miettiny musiikkiin jo muutaman ensimmäisen kasin, joten niitä enimmäkseen treenattiin. Kaukokäskyt ja peruuttaminen edistyy hitaasti mutta varmasti. Lisäksi alettiin hinkata uutta liikettä, kyljelleen makuullemenoa. Vauhtia piisas! Taika oli aivan huippuvireessä, parhaassa mahdollisessa koiratanssimielentilassa! Se jaksoi superhyvin keskittyä, vaikka treenattiin koko tunti ja ohjaaja välillä vähän sekoili askelissaan.. Intohaukkumisen säestämänä vedettiin hyvä treeni läpi ja saatiin kehuja Taikan superinnokkaasta iloisesta asenteesta tekemiseen. Nyt vaan koreografian ja peruuttamisen pariin. Tiistaiaamuna kävin rokotuttamassa Taikan, mikä johti lähinnä siihen että apulainen eläinlääkäriasemalla syötti sille kipollisen nameja ja rokotus ei tuntunut missään. Sydän kuulosti myös hyvältä eikä korvissa raaputuksista huolimatta näkynyt mitään. Sopivassa massassa kuulemma.

Torstaina  agilitytreeneissä oli taas valkkutreenien vuoro, paikalla meitä oli vaan kolme. Tehtiin jotain tavallista netistä ongittua rataa modattuna, molempiin suuntiin. Taikan mahtava vire jatkui taas, varsinkin pari ensimmäistä kertaa rata meni läpi sellasella vauhdilla ja metelillä että mun jalat ei millään riittäny. Mietittiinkin treenikaverin kanssa kuinka mä oikein voisin pysyä perässä.. Taikan tekemisen intoa on kyllä mahtava seurata. Palloleikki on myös tullu osaks meidän treenausta ja näyttää toimivan hyvin, T on oppinu palkkautumaan ja virittymään siitä hienosti. Treenit meni pikkuraketin kanssa oikein hyvin, joitain kohtia jäätiin hinkkaamaan mutta T kesti toistot tosi hyvin. 26. päivä ollaan menossa kisoihin Tampereelle, toivottavasti sama vire jatkuu sinne asti! Ainoo mikä päivää latisti oli Tammerfest, jonka takia keskusta oli illalla niin täynnä humalaisia ihmisiä että hyvä kun kulkemaan mahtui. T pelkäsi niitä kuten koirat yleensäkin, enkä mäkään mitenkään haltioissani ollut. Päästiin kuitenkin turvallisesti kotiin ja tavattiin matkalla ylisöpö mittelinpentu.

Keskiviikkona olin mukana meidän valmennusryhmän ja Tamskin järjestämässä match show:ssa, ja jotenkin päädyin kehäsihteeriks pienille pennuille! Kerta se on ensimmäinenkin, nautin kyllä hommasta tosi paljon vaikka kiva sade saatiinkin taas niskaamme. Pentujen katteleminen ei tietenkään auttanut pentukuumeista millään tavalla, päin vastoin... Mätsäri saatiin sujumaan hyvin pienistä aikatauluviiveistä huolimatta vaikka mä olinkin kehiksenä. Homma oli kyllä sen verran mielenkiintosta että melkein voisin harkita kouluttautumista. Siihen asti mätsärit. ;)

Treenejä ja kyläilyjä

 Taas on kesäkuinen viikko kulunut ja paljon tehty koirien kanssa!

Agilitytreenit oli tapansa mukaisesti maanantaina Niihamassa. Päivän aiheena oli putkipysähdykset, lisäksi treenattiin vanhaa kunnon välistävetoa ja takaakiertoa. Putkipysähdykset suju Taikalta ihan hyvin, sillä oli virtaa taas vaikka muille jakaa. Välillä piti sitten haahuilla ja touhuta jotain ihan omiaan, jouduin pariin otteeseen muistuttamaan Taikaa "nyt ollaan töissä." Yleisesti treenit kuitenkin meni ihan hyvin, T komenteli taas kimakalla haukullaan mun liiketarkkuutta ja aiheutti hyvät naurut samalla. Tehtiin sellasta perusrataa, viitisentoista estettä eikä putkipysähdysten lisäksi kovin paljon kikkailua, muutama takaaleikkaus ja -kierto sinne mahtui. Kepit meni hyvin vaikeemmaltakin puolelta, eikä T vaadi enää tarkkaa ohjausta niille mentäessäkään, edes takaaleikatessa. Hyttyset alkaa nyt vaivata Niihamassa niin koiria kuin ihmisiäkin, pitää varmaan pakata huomiselle jotain sumutetta mukaan.

Taika Niihamassa maanantaina

Koiratanssitreenit oli tiistaina (12.6.) Jatkettiin eri liikkeiden yhdistämistä, muisteltiin vähän aiemmin opittua ja opeteltiin pari uutta temppua. Uusin temppu meidän listassa on ns. oravaistunta, eli meilläpäin "lennä". Taika tajusi jujun jo muutamasta toistosta. Myös tassun laittamista jalalle on alettu treenaamaan, mutta se tuottaa enemmän päänvaivaa. Käsien läpi rengashyppy onnistuu jo avustajan (houkuttelijan) avulla, mutta T ei vielä hae sitä itsenäisesti. Jalkojen pujottelu on hyvällä mallilla: mun ei juurikaan tarvii enää ohjeistaa käsillä, mutta painokkaat eleet ja käskyt vaaditaan vielä. Treenattiin myös peruuttamista. Se tulee varmaan tuottamaan meille paljon tekemistä, T:n on meinaan hyvin vaikea tajuta mikä siinä on se juttu. Mutta hitaasti ja varmasti - naksautus naksautukselta edetään. Treenejen loppuun otettiin vielä vähän musiikin kanssa liikkumista ja liikkeiden yhteensovitusta, tosin Taika oli jo hukannut vireensä siihen mennessä ja me päädyttiin tekemään perusjuttuja.

Mun laskujen mukaan Taika osaa nyt noin 25 temppua (yksittäistä temppua kuten istu, flip it, kieppi, koppi, selkä, syli, läpi...) sujuvasti ja suunnilleen 5-10 on sen lisäksi työn alla. Lisäksi T tunnistaa parisenkymmentä muuta sanaa ja käskyä, kuten esim. odota, ei mene, älä ota, irti, seiso, seuraa, nami, ohita ym. Vähän on vielä tekemistä että saadaan kokoon kunnollinen sana- ja liiketunnistusvarasto kisoja varten, mutta näillä on hyvä aloittaa!



Viikon aikana ollaan myös vierailtu parillakin eri koirakaverilla. Torstaina oltiin Kennel Baumeisterin asukkaiden tiluksilla, paikalla oli siis kaksi kääpiösnautseria, neljä affenpinseriä ja kaksi affenpinserivauvaa, sekä tietysti Taika ja Minni vierailijoina. Vauhtia ja haukuntaa ei siis puuttunut! Taika suhtautui ystäviinsä tapansa mukaan hillityn iloisesti, Minni sen sijaan omaan örisevään tapaansa kylmähkösti. Kivaa oli jokatapauksessa ja varmasti pihan kaikki nurkat tuli tutkittua.
Eilen hengailtiin iltapäivän ajan schipperke Kuron perheen luona, nukuttiin sen sohvalla, syötiin sen puruluita ja juotiin sen vesikupista. Onnistunut retki siis, ainakin Minnin mielestä.

 Oranssi kuningatar ja neiti silmärähmäkuranaama kuittaavat tältä erää. Huomenna taas treeneihin.

Koiratanssin alkeita

Nyt kesän alettua me ollaan tosiaan Taikan kanssa käyty koiratanssikurssilla. Alkeiskurssista on kyse, sillä eihän me juuri mitään "oikeaa" vielä osata, vaikka liudan temppuja oonkin T:lle opettanut. Ollaan opittu jo ihan hirmu paljon uutta ja etenkin saatu hyviä neuvoja eri tekniikoiden ja temppujen opettamiseen itsenäisesti.
Ollaan harjoteltu perus käännöksiä seuratessa, eri tapoja pujotella jalkoja, paria hyppyä, esineiden avulla takaakiertoa ja kaukokäskyjä ja paljon muuta. Taika on omaksunut erityisesti takaakierrot ja osaa jo hienosti tehdä mm. kahdeksikkoa kahden tötterön ympäri kun mä ohjeistan kauempana. Myös kaikenlaisia koiran kehonhallintaliikkeitä on aloiteltu, niistä T tosin osaa monet jo ennestään.

Taika tekee "flip it" käskystä. Toiseen suuntaan sama temppu on "switch." (Miten niin mulla on liikaa vapaa-aikaa..?)

Koiratanssista voisin sanoa pitkän tähtäimen tavoitteeksi, että päästäisiin joskus kisaamaan edes kerran ALO-luokassa. Toisin sanoen, saataisiin yksi koreografia valmiiksi. Vaikeinta tuntuu olevan eri liikkeiden sulava yhdistäminen, ja erityisesti ohjaajan suurten ohjausliikkeiden (käsien heiluttelu ym.) piilottaminen. Taika on onneksi motivoitunut viime kerroilla hyvin naksuttimesta ja kinkusta! Treeninameista puheen ollen, jos joku sattuu tietämään hyvän ohjeen itse tehtyihin treeninameihin, joka ei vaadi suuria ponnisteluja, mutta jolla saisi tehtyä luonnollisempia ja suolattomia treeninameja, ole kiltti ja jaa se mun kanssa.

"Joo äiti kato kun mä tuun sinne, joo, kato, kato mua!"

 Tiistaina on seuraavat treenit, odotetaan innolla mitä siitä tulee! Siihen mennässä pitäisi kai jotenkin edistyä "rengashypyn" kanssa. Hmm.

Lempäälän kisat 4.3. ja treenit 5.3.

Reilu viikko sitten sunnuntaina (4.3.) oli TAMSKin järjestämät agikisat Lempäälässä, Ideaparkin läheisellä Best In Areenalla. Me startattiin Taikan kanssa numerolla 69 A-agilityradalla. No, omistajan oman tyhmyyden vuoksi ehdittiin paikalle vain juuri ja juuri, mutta kisakokemus oli kyllä ainakin opettavainen! Lopputulos: hylkyhän sieltä napsahti, neljänneltä esteeltä. Kolmas este oli putki, jonka jälkeinen hyppy tuli kiertää takaa. Jostain syystä (hitauttako?) Taika kuitenkin meni hypyn suoraan takaa-käskyistä huolimatta, joten siitä sitten hylky. Muuten rata olisi ollut nolla, ja uskoakseni aikakin oli ihan hyvä. No, virheistä oppii, ja rata oli ainakin miellyttävä!

Viikko sitten maanantaina oli normaaliin tapaan treenit, mutta ihmeellistä tästä tekee se, että sain ne agilityryhmäläiseni ansiosta videolle! Laiska kun olen, video on editoimaton ja kaikin puolin huonolaatuinen, mutta tässä se on, mikäli blogger saa sen joskus ladattua. Videossa päivän rata kokonaisuudessaan, ilman virheitä (lukuunottamatta muutamaa liian pitkäksi mennyttä kaarrosta..) Olkaa sitten kärsivällisiä alkusäätöjen kanssa :)

Viikonloppuna oli hyvä ilma, vihdoin, ja koiria tuli lenkitettyä tavallista pidemmin. Nyt odotellaan innolla lumen sulamista, jotta metsässä kulkeminen helpottuisi. Tälle kuulle on vielä koirasuunnitelmia, kahden viikon päästä Jyväskylässä on agilitykisat (kolme rataa) joihin osallistuminen on suunnitteilla. Se tietää sitten Taikan kanssa reissua viikonlopuksi ystävälleni D:lle ja superüüberihanalle valkeapaimen Vinhalle.

Video 5.3. treeneistä.

Tuleeko vielä kevät?

kännykkälaatuisia kuvia vuosilta 2010 ja 2011 (c)RK

Mä luulen etten mä ole ainoa jota alkaa jo tympiä talvi. Tai ei talvessa niinkään mitään vikaa, mä vaan haluaisin viettää sen jossain maalla, jossain missä se on kaunis ja rehellinen talvi, eikä tällänen ärsyttyvä hiekotushiekkatalvi jota täällä eletään. Mä haluaisin johonkin pohjosempaan, sellaseen perinteiseen talvimaisemaan. Mutta koska mä en pääse sinne, mä haluan että tulee kevät. Oikeestaan on tyhmää odottaa vaan vuodenajan vaihtumista, mutta minkäs teet. Kaikki tuntuu helpommalta kesällä, koirien kanssa on enemmän tekemistä kesällä. Ja kyllä - tässä on siis taas kerran kyse koirista. Mulla ei ole muuta elämää, oot oikeessa, jee, kymmenen pistettä.

Masokisti kun oon, niin mä oon kattellu vanhoja, hienoja, kännykkäkamera-laatuisia kuvia viime ja toissa kesältä. Mä haluun päästä taas reissaamaan Taikan kanssa ja juokseen pitkin metsää niinkun vähäjärkinen. Sillä on ihan tylsää kun ei tarkene olla ulkona niin kauaa putkeen.

Mulla kun ei ole taaskaan mitään järkevää sanottavaa, niin mä voin vielä huomauttaa, että kaks viikkoa sitten meidän laumaa tuli ilostuttamaan gerbiilit Halla ja Riimi. Hupi-gerbiilin kanssa ne ei tule toimeen, mutta Taikan mielestä niiden touhuja on erittäin mielenkiintosta seurailla. :)

Yllä Hupi ja Halla, alla Hupi, Riimi ja Halla. (c) RK

Ihanaa kevään odotusta muillekin jotka sitä oottelee!