sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Enemmän duoo ku sooloo

Oman seuran kisat tänään Lempäälässä!

Ekalle radalle lähtiessä Taika oli aaaivan intopiukkana. Pyöri ja pörräsi ja huusi. Juuri sellainen kun agilitytaikan kuuluukin olla. Radalle lähtiessä fiilis oli hyvä: me halutaan molemmat tehdä tätä, ja meni miten meni niin meillä olisi aivan sairaan hauskaa. Ja sitä oli! Taika oli mielettömällä kiireellä liikenteessä, tokalle esteelle valssi veeeenyi ja koira kaarratti. Tuli kuin tulikin ohjaukseen ja lähetin itsenäiseen takaakiertoon, tarkasti kurre kiersi. Seuraavat esteet meni kuten oli pläänätty, kepeille haki hyvin ja sain ajoissa niiden jälkeisen valssin tehtyä. Kääntyi hyvin tiukkaan putkikulmaan ja tulla tykitti loppuun. Ohjaaja oli hidas, koira oli nopea, meillä oli hirveän kivaa! Etenemäksi paljastui joku 4,1 pintaan. Aikaa jäi nelisen sekuntia.
Pätevä kurre sai odotella pari tuntia, kuljettiin ulkona ja juotiin kahvia. Toka rata oli agirata, vaikutti kohtuulliselta. Neitieläin oli edelleen täpinöissään ja puhkui intoa radalle lähtiessään. (Yritti mm. mennä viereiselle maksien radalle suorittamaan :D) Radan alku oli kinkkinen, sujui hyvin. Sain takaaleikattua keinulle, hyvä ja nopea keinu. Tosi paha pimeä putkikulma, johon kävin valssaamassa vaikka kiirus tulikin. Hyvin kääntyi ja meno oli NIIIN sujuvaa että vau! Kunnon flow-rata. Kunnes putki. Puomin kontaktista riemastuneena unohdin ottaa koiran haltuun ja sinnehän se posahti väärään päähän. Mutta näitä sattuu! Taiksu oli varsin pätevä ja juostiin maaliin.

Koko päivän pikkunaali kulki hirmu kivasti ja kisoissa oli hauskaa. Toki se yksi arvokisanollakin lämmittää. Näillä eteenpäin!

perjantai 26. syyskuuta 2014

Taika tai yliluonnollinen voima, joka uskomuksien mukaan voi hallita ihmistä

Wikipedia antoi Lumolle osuvan määritelmän. Pidin sitä aluksi nimen päätettyäni vähän outona, mutta alan ymmärtää sen olevan oikeastaan ihan oikein.
 Lumo on aina tuntunut luonnolliselta parilta Taikalle, onhan se sanan taika varsinainen synonyymi yhdessä loitsun kanssa. Sitten kun fysiikassa tuli vielä vastaan lumo-kvarkki kaikkine ominaisuuksineen, ei muuta vaihtoehtoa enää ollut.

Taika taas on "taikuuden maagiseen ja yliluonnolliseen vaikuttamiseen uskovan menetelmä tai teko, jolla pyritään ohjaamaan sattumaa."
Sattumaa, kyllä. Kaikki Taikan kotiutumisesta alkaen on ollut sattumaa. Jos Taika on sitä ohjannut, niin pirun hyvin onkin ohjannut. Taikan nimi valikoitui pennun merkityksen perusteella. 12-vuotiaalle teinille koiranpentu oli koko maailman mullistava tulokas. Mikäs sellaiselle paremmin sopisi kuin Taika.

Sunnuntaina mennään taas kokeilemaan mitä se sattuma on keksinyt meidän pään menoksi radoille.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Parasta just nyt

 Käsittämättömästi koulua. Mielettömästi anatomiaa. Joka tuutista. Ja se on mielettömän mielenkiintosta.
 Syksy on tullut vihdoin kunnolla. Ollaan liikuttu paljon, niin yksin kuin koirienkin kanssa. Pallopelejä, treenejä, lenkkejä, juoksua. On kulkenut hyvin.
 Kokoeroa 7 cm, näyttää yllättävän paljolta!
On ollut vaikeeta välillä. Lumolla on joku ihme kausi, syömättömyyttä ja muuta outoa. Viime yön valvoin sen kanssa huolehtien. Treeneissä se oli kyllä mahtava, osasi jopa tulla persjättöön putkelle. Veikkaan että sillä on tulossa valeraskaus.

Mutta tänään ei huvita miettiä sitä että on ollut vaikeeta. Ja on edelleen. Koska on ollut myös parasta. Viihdyn superhyvin uudessa koulussa, tyypit on mahtavia. Treenit on mahtavia. Virtaa on enemmän kuin aikoihin, vaikka tekemistä onkin liikaa. Mutta me ollaan oikeessa paikassa kaikilla tavoilla.
Hymyllä vaan!

perjantai 12. syyskuuta 2014

Hopee ei oo häpee

Piirinmestaruushopeaa, minijoukkue!

Sunnuntaina kisattiin Piirinmestaruuksista Nokialla. Hyppyradalta huono hylky, agiradalta hyvä hylky. Joukkueradalla skabailtiin nimellä "SM-joukkue", joka mielikuvituksellisesti koostui Tamskin tämän vuoden SM-joukkueesta. Toni & Maisa sai 15vp, Hanna & Sinni hylyn tokavikalta esteeltä. Taikan kanssa saatiin nolla aikaan -9,28 s ja etenemällä 3,91m/s. Varsin kiva agirata oli ja meno tuntui hyvältä! Ankkurit Anu & Nipsu saivat kuin saivatkin väännettyä jännityksentäysen nollan, -15,38 s. Varmaan kuului mun hurraus Tampereelle asti. ;) Joukkueen yhteistulos riitti sijalle 2, eli meille Piirinmestaruushopeaa! Voittajille jäätiin yksi sekunti, heillä oli myös 15 vp. Mutta ei se hopeekaan nyt niin nolo ole! Saatiinpahan herkutella treeneissä eilen.

Uusi puomi toimii hyvin, eilen treeneissä saatiin tosi nopeita ja iloisia toistoja. Sanon iloisella helium-äänellä "koske", koira saa pysähtyä mihin haluaa ja vapautan sen heti kun stoppaa. Outoako? Jep. Toimiiko kellekään muulle? Tuskin. Toimiiko Taikalle? Kyllä. Ensimmäistä kertaa ikinä se tekee iloisia ja paineettomia puomeja. Näitä lisää.

lauantai 6. syyskuuta 2014

It's not about being better than everybody else. It's about being better than you ever thought you could be.

Aikamoinen viikko takana! Elokuun viimeinen viikonloppu oli aurinkoinen, me vietettiin se tosin pääosin sisätiloissa Naurava Koira Areenalla Riihimäellä Lotta Vuorelan ja Sonja Paavolan agilityleirillä. Ja olipas leiri! Lauantaina oli luento Agilitykoiran huollosta, sekä molempien kouluttajien treenit. Sonjan treeneissä puuhailtiin erilaisten takaakiertovariaatioiden kanssa ja Lotalla hinkattiin valsseja. Osaan kuulemma sittenkin valssata! Taika oli ihan mahtava koko lauantain, tyyppi oli liekeissä kaikesta mitä tehtiin. Ja koska agilityä ei olisi muuten tullut tarpeeksi päädyimme nukkumaan halliin putken ja hypyn väliin makuupussiin. Ihan hyvin nukutti! Taikan mielestä oli äärettömän hyvä idea singahtaa heti ekaksi aamulla putkeen. No onhan se.
Sunnuntaina oli koko radan treenien vuoro, me mentiin Lotalle. Sitä ennen oli psyykkistä valmennusta, josta luulin ottaneeni opiksi paljonkin. Treenejen loppupuolella Taikan puomin kontakti hajosi ja olin kohtalaisen varma että elämä loppuu siihen. Ei tainnut jäädä psyykkisestä valmennuksesta päähän mitään. (Paljastus: tiistain kisoissa kontakti oli maagisesti korjaantunut.) Muuten Taika oli sunnuntainakin mahtava ja saatiin paljon positiivista palautetta, mutta myös ohjaajalle muistutuksia ohjauksen tehokkuuden tärkeydestä. Exactly.

Lumo oli viikonlopun hoidossa vanhemmillani, ja maanantaina olikin sitten pentulityn vuoro. Luu puuhaili lähinnä eteenmenoa ja valssia. Keskiviikkona Luudels pääsi uudestaan hallille, ja olikin eripätevä. Mulle alkaa vihdoin aueta oikeat tavat treenata sitä ja virittää se oikeaan (lue: hulluun) mielentilaan. Projektina onkin nyt treenata sen kanssa usein, mielettömässä vireessä lyhyitä pätkiä. Raivokkaaseen fiilikseen päästyään se on ihan pidättelemätön.

Tiistaina kisailtiin kaksi starttia omassa hallissa, ekalta nolla (etenemällä 4,01m/s) ja tokalta hylky. Varsinkin eka rata tuntui tosi hyvältä, vaikka radat olivatkin varsin helppoja. Kontaktit meni hyvin kunhan vaan pidin oman asenteen oikean huolettomana niillä. Videolle tuli luonnollisesti vain hylkyrata, jossa oma ohjaus onkin sitten vähän sitä sun tätä. Ilmeisesti kuvittelen ainakin ettei koiraa tarvitse ohjata takaakiertoon ennen kuin se on jo lukinnut esteen. Juu-u.
Torstai ja perjantai lomailtiin agilitystä, vaikka hinku hallille oli kova. Kouluhommia on tehty tämä päivä, ja loppuviikko muuten on kulunut metsälenkkeillessä. Tänään tehtiin pitkästä aikaa yli tunnin remmilenkki kaupungissa päin ja sehän meni varsin leppoisasti. Alkaa kakarakin oppia kulkemaan ja ohittelemaan. :) Metsäily on ollut kivaa, syksy alkaa olla täällä ja sieniä ja puolukoita on mielettömästi.

Loppukevennykseksi Lumon onoff-mietiskelyä tältä aamulta. Kyllä se sieltä löytyy! ;)
Huomenna suunnataankin sitten Nokialle puolustamaan Piirinmestaruushopeaamme! Meillä on mahtava joukkue joukkueskabaan ja sitä odotan erityisellä innolla. (Ainoa mitä en odota innolla on herätys 5.15. Huoh.) Siellä nähdään!

Perässä vielä linkkipläjäys jos blogger ei näytä videoita:
Lumon onoff
Tamskin kisat
Naurava Koira 1
Naurava Koira 2
Naurava Koira 3

keskiviikko 3. syyskuuta 2014