maanantai 27. kesäkuuta 2016

Aamulla

Koska mitä muutakaan ihminen tekisi maanantaiaamuna kello 8 kuin treenaisi? Lumon kanssa puomin juoksareita ja Taikan kanssa keppien avokulmia. Suunnitelma oli seuraavanlainen: Lumolle paljon helppoja toistoja etupalkalla, jotta saadaan taas askellus näyttämään siltä miltä pitäisi. Taikalle erilaisten avokulmien testausta, jotta nähdään mistä kiikastaa vai kiikastaako mistään.
Taikan avokulmista: ongelma on selvästi sisäänmeno hyvin tiukoista kulmista, kun lähestytään ikäänkuin väärään suuntaan keppejä, ysikympistä ja suuremmista löytää hyvin vaikka takaaleikaten. Tosi tiukoilla löytää vain jos käy törkkäämässä ekaan väliin, muuten alottaa 2-3 välistä. Tätä pitää siis vahvistaa vaikka apupalkkaajalla, että se taas havaitsisi että ne kepit pitää alottaa alusta vaikka tultaisiin sieltä toisesta suunnasta ja houkutus mennä keskeltä mukaan olisi suuri. Taiku teki myös puomeja ja ne hyviä, kuten aina treeneissä. Antaas katsoa keskiviikkona kisoissa löytyykö onoffi taas lainkaan. Tavoitteena keskiviikolle olisi yleisesti sujuvat radat ja loistomeininki. 

Tuomarikin taputtaa! SM-kisoista, Milja Haapamäki
Lumo sitten. Lumo esitti torstaina ohjatuissa reeneissään varsin surkeita puomeja, ihan totaalisia huteja ja outoja rytmityksiä. Tänään suoritettiin siis ihan perinteistä juoksaritreeniä etupalkalla. Vaihtelin palkan paikkaa ihan pari metriä puomin edestä kauempana olevan hypyn taakse asti, ja kaikki osumat hyviä hienolla draivilla ja oikealla laukalla. Lumon ongelma torstaina ja edellisissä kisoissa tuntui olevan eteen fokusointi, se jäi jotenkin mua kattelemaan ja sekotti rytmin. Treenataan siis etupalkalla taas hetki ja siirretään sitten putkeen ja suoriin poistumisiin hypyille ilman etupalkkaa. Eiköhän tämä tästä, nyt oli ainakin taas Lumolle tyypillisiä komeita osumia.
SMeistä (c) Milja Haapamäki
Keskiviikkona taas baanalle! Perjantaina mulla alkaakin viiden viikon "kesäloma", eli teen vain pari iltaa koulutteluhommia viikossa. Suorastaan luksusta! Tiedossa onkin siis ahkeraa treeni- ja kisakautta reissuineen.

torstai 23. kesäkuuta 2016

Tää on mun hetki, tartun siihen kii - SM 2016

Vuoden kohokohta on taas ohitse: SM-kisat 2016. Koko vuosi enemmän tai vähemmän valmistauduttu näihin, ja sitten ne sujahtaa ohitse muutamassa päivässä. Tänä vuonna muutamassa erittäin märässä päivässä, koska perjantai-iltaa lukuunottamatta pitkälti koko viikonlopun satoi kaatamalla Lahden Nastolassa. Vaan mikäpä siinä, ei me olla sokerista. Kyllä on myönnettävä että silti mietitytti sunnuntain karsintaradalla, että kuinkahan Taika onnistuu uimaan kisaradan keskellä ollaan järven läpi.

Perjantaina saavuttiin Lahteen, tsekattiin hotelli ja jatkettiin Nastolaan. Olin ilmoittanut Taikan yhdelle agiradalle ottamaan tuntumaa kisapohjaan. En tykännyt kisapohjasta, musta se oli jotenkin liukas eikä Taika saanut siihen kunnon otetta käännöksissä ja kaatuikin pari kertaa radalla. Mulle se oli raskas juosta, etenkin märkänä. Kenttä sinänsä oli kyllä kiva, parkkipaikat olivat ainoat jotka eivät kisapaikassa toimineet kun munkin auto jäi johonkin hevonkuuseen joka kerta. Tilaa oli kisapaikalla kyllä mukavasti niin teltoille kuin radoillekin.

Taikan lämmittelyradalla kohtasimme toverimme keppien avokulman. Muuten rata oli mukava paria liukastumista lukuunottamatta (alun putken jälkeen tapahtui jotain, samoin ennen puomia.) Kiitos videosta Tanjalle! Illalla sitten hotellille keräämään akkuja erittäin pitkään joukkuepäivään.
Taikan lämmittelyrata
Joukkuepäivänä ajelin kisapaikalle heti kahdeksalta katsomaan joukkueen ekaa koiraa. Edustimme siis sheltti Vauhdin kanssa Pohjois-Karjalan Seurakoirat POKS ry:n medejä. Vauhti on mulle entuudestaan tuttu koira, mutta treenejä kerettiin ottaa yhdessä alle vain yhdet, plus vähän lämppäesteillä kisapaikalla perjantaina. Vaan eipä se mitään! Vauhti huippumiehenä totesi että ookoo, nyt tehdään duunia. Tehtiin nolla joukkueellemme! Tämä tuntui niiiin suurelta työvoitolta vieraan koiran kanssa, että fiilis oli varsin mahtava!
Kuvat Vauhdin radalta Sirpa Saari
Vauhdin joukkuerata
Joukkueemme jäi lopulta vaille tulosta, mutta omaan suoritukseeni olin ihan supertyytyväinen. Sunnuntaina sitten päästiin tositoimiin! Kauhulla katsoin upottavaa suomaista kenttää, 35 rimoja ja etenemää johon piti ehtiä päästäkseen SM-finaaliradalle. Oltiin Taikan kanssa kuudennessa ratisryhmässä, eli tositoimissa puolen päivän jälkeen. Ennen radalle lähtöä tein hyvin tarkat ohjaussuunnitelmat, lämppäsin hyvin ja päätin, että nyt vedetään täysillä ja saadaan paikka finaaliin. Ja niinpä tehtiin: me tehtiin yksi meidän parhaista kisaradoista ikinä ja nollalla maaliin! Kuuluttajan kuuluttaessa radan nollaksi aikaan -1,5 sekkaa meinasi vähän kyynel tulla silmään. Me tehtiin se! Jo toista vuotta peräkkäin finaaliin!
(c) Jemina Immonen
Taikan hypäri
Finaalia saatiin luonnollisesti taas odotella aika pitkään, katsoin välissä maksien finaalin ja lämppäilin Taikaa ja seuramies-Vauhtia. Finaalirata tuntui kivalta ja juostavalta, eniten jännitti putki-puomi-erottelu. Lähdettiin finaaliin sijalta 38 eli 12. starttaajana. Paremmalta sijalta kuin viime vuonna. Finaaliradalta Taiku keksikin sitten heti alussa singahtaa A:lta oikealla olevalle hypylle sen sijaan että olisi tullut mun liikkeen mukana. Hupsis! Tästä huolimatta tehtiin tosi hyvä rata, putki-puomi-erottelu toimi, sain Taikan tosi hyvin kepeille ja radasta jäi hirmu hyvä mieli niin kannustuksen, kuin meidän tekemisenkin vuoksi. Tähän oli hieno lopettaa tämän vuoden arvokisat, kun karsintoihin me ei olla menossa. Finaalirata tuntui paljon paremmalta kuin viime vuoden finaalirata, vaikka tuloksellisesti hyllytettiinkin. 
Taika finaaliradalla (c) Jaana Salonen
(c) Jaana Salonen
Taikan finaalirata
Taika on kyllä aivan erityinen koira. En voi olla muuta kuin hirmuisen kiitollinen siitä, että saan 8-vuotiaan kääpiön kanssa vielä harrastaa täysillä ja nauttia menosta, aina SM-finaaliin asti. Viikonlopusta teki erityisen hienon myös hyvä meininki, kannustus ja kaikki kaverit. Tavoitteena on Taikan kanssa päästä arvokisoihin vielä ainakin ensi vuonna, ellei ihmeempiä satu. Sitä ennen on kuitenkin taas vuosi aikaa kaikenlaisille seikkailuille.

torstai 16. kesäkuuta 2016

Mut ei meil oo hävittävää, vaan pelkkää voitettavaa

Ennätysorava Turuus.
Kisaviikko 2/2 SM-kisoja lukuunottamatta pulkassa. Sunnuntaina käytiin Taikan kanssa Turussa, minä olin kipeänä ja se kyllä näkyi ohjauksissa. Kaksi ekaa rataa, agiradat, kaatuivat ihan ihme mokiin. Ekalla Taika otti kiellon (?) ennen sivuttain olevaa hyppyä ja lopulta palautin sen puomin kontaktille joten hyl. Tokalla Taika lipsahti taas kepeille avokulmasta tokaan väliin, kuten viimeksi Tamskillakin. Myös tältä radalta hyl kun palautin tuhman oravan puomin kontaktille. Muutoin molemmilla radoilla Taikalla oli kyllä menoa ja meininkiä. Vikalle radalle, hypärille, lähdettiinkin NYT SITTEN SAAKELI asenteella, ja se kannatti. Taikalle eka SM-nolla ensi kesää varten, uudella ennätysetenemällä 4,47m/s! Niin paras veteraani! Erityisen tyytyväinen olin tähän rataan, koska en muuttanut mitään ohjaussuunnitelmaa, vaan tein tismalleen niinkuin olin päättänyt ratiksessa tehdä. Niin pitäis aina!
Keskiviikkona sitten lapsikoira baanalle! Ohjaaja oli muuttunut sairaasta toipilaaksi, mutta kyllä silti kohtuu kiivaan naalin kanssa juokseminen vähän arvellutti. A-radalta kuitenkin yksi meidän parhaista radoista tähän asti ja henkinen voittonolla. Tuomarin käsi oli kuitenkin noussut puomin juoksarilta, vaikka mun ja yleisön näkökulmasta se osui, joskin ylös RF osuman. Harmitti tilanteessa ihan luvattoman paljon, päästelin kaikki osaamani ärräpäät ja toki palkkasin koiraa iloisesti, koska se teki hienosti. Näitä kuitenkin sattuu, etenkin juoksarimaailmassa, ja tuskin tilanne helpottuu tuomareillekaan ennen kuin saadaan ne elektroniset kontaktisensorit kaikkialle (pisteet muuten TSAU:lle, siellä oli sunnuntaina!), kun noita 1-2 tassun osumia on oikeasti vaikea nähdä. Tyytyväinen rataan kuitenkin ehdottamasti, mukulan etenemäkin on varsin mukava 4,27m/s vaikka esim keinulla paloi aikaa ja levisin siellä kaarteetkin paikoitellen aika mukavasti. Klikkaa videoon!
Agikuvat c Milja
Tokalla radalla levisikin pakka sitten ihan totaalisesti, eikä jäänyt kerrottavaa. Ei löytynyt keppejä, ei takaakiertoa ja juoksaristakin paukautti puolesta välistä lankkua yli kaksi kertaa. Sylikyydillä maaliin leikkimään. :)
Puhu pepulle t. Batman.
En tiedä vielä milloin Lumppu kisaa seuraavan kerran, Agirotua mietin mutta se voi olla hullulle aika haastava ympäristö ja pohja näin tuoreeltaan. Pitää miettiä. Vähän harkitsin hanskojen heittoa tiskiin taas eilen tokan radan jälkeen, mutta hei: tätä tää on. Sitä saa mitä tilaa niiden astetta kiihkeempien koiriensa kanssa. ;)

Mutta huomenna! Huomenna räjähtää! Nimittäin koittaa lähtö 2016 SM-kisoihin Taikan ja Vauhdin kanssa. Huomenna otetaan yksi rata Taikan kanssa, A-rata numerolla 1. Lauantaina mut ja Vauhdin voi bongata streamistä numerolla 129/2 eli tokana lähtijänä joukkueesta. Sunnuntaina Taikan kanssa tositoimissa ollaan 209, eli 6. rataantutustumisryhmässä iltapäivällä. En tiedä mitä tässä kohtaa kuuluu sanoa. Koko sydämellä lähdetään, ja katsotaan mihin se riittää. Kiitollinen fiilis siitä, että pääsen neljättä kesää arvokisoihin Taikan kanssa.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Kisaviikko 1/2

Tästä viikosta tuli kisaviikko. Mietin viime viikolla miten voisimme parhaiten valmistautua lähestyviin SMeihin, ja totesin että eniten treeniä tarvitsee oma pääkoppani ja kisarutiinit. Sen innoittamana ilmoitin molemmat koirat kaksiin kisoihin vielä ennen SM-koitosta. Tälle viikolle kahdet Taikalle ja yhdet Lumolle, ensi viikolle vielä yhdet Lumolle ennen kuin lähden SM-reissuun. Voin treenata omaa kisapäätäni yhtä hyvin myös lapsikoiran kanssa, joten taktiikka on toimiva. Tämän viikon kisoista takana on kaksi, jotka olivat molemmat pieniä ja lyhyitä iltakisoja.

Maanantaina otin Taikan kanssa yhden hypäristartin omassa hallissa Tampereella. Taika oli mainiolla meiningillä liikkeellä. Hypäri oli hauska rata, jossa oli todellakin ohjaajan nopeudella ja fysiikalla runsaasti merkitystä. Taiku lipsahti kepeille avokulmasta tokaan väliin, kavereiden mukaan mulla ehkä jalkojen linjaus oli liikaa jo kohti keppien jälkeistä elämää joten kenties sen sinne tuuppasin. Hyvä rata, ja saatiin hankalatkin pätkät sujumaan. Maaliin tuloksella 5, aikaan jotain -15s ja etenemällä 4,23m/s, joten aika mukavaa tahtia on paineltu ottaen huomioon että tuossa on useampi sekunti keppien aloittamisesta alusta!

Tiistaina hullut lähtivät sitten yhden radan takia Raumalle, seurana Jenni ja Dina. Ja oikeastaan ei voi puhua edes yhdestä radasta, koska Lumon kanssa tehtiin ehkä 10 estettä ennen poistumista. Lumolla oli tyylilleen uskollisesti SIISTIÄÄÄÄ ja se löysi heti alun kolmen hypyn jälkeen putken, joka ei kyllä ollut yhtään linjalla. Mutta koska putki! Sitten se otti vähän turhan lennokkaan keinun, joten uusin sen ja tästä tuomari vihelsi kaksi kertaa elikkä pois areenalta. Otin vielä puomin kautta, koska halusin testata puomin uudessa paikassa kisatilanteessa, ja ai että miten nätti juoksupuomi sillä olikin! Tästä jäi hyvä fiilis, vaikka muuten rata olikin lähinnä sirkusesitys. Tuloksena siispä hylly. Viikkotreeneihin ei Lumo päässyt tällä viikolla, koska makaan kuumeessa kotona parhaillaan. Ensi viikolla sitten uutta yritystä oman seuran iltakisoissa. Hauska on pentukoiran kanssa tehdä, se on niin fiiliksissä agilitystään.

Ylihuomenna Taikan kenraalit Turussa, olettaen että parannun siihen mennessä. Testataan kisakuntoa kolmen radan verran. Viikko enää h-hetkeen, kohtahan me ollaan jo siellä!

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Valehtelin

Meinaan siitä kun väitin että aiotaan ehkä vähän treenailla ja jossain kisoissa käydä. Koska mää en tunnetusti osaa lomailla, niin oon jo käynyt hallilla kolme kertaa tällä viikolla. Ensi viikolla on kahdet kisat treenien lisäksi. Ja sekös on mahtavaa.
Torstaina oli Lumon ohjattujen vuoro: tuli hiki
Milja otti Lumosta ihan huikeita kuvia eilen!
Keskiviikkona koutsasin varsin taitavia ryhmäläisiä. Hannan treeneissä torstaina tehtiin Lumpun kanssa alla olevaa rataa, joka on 16-esteelle asti TopTeam-enneakkotehtävärata, loppu oli Hannan sovellusta. Kuvattiin TT-osuus ja sitten tehtiin loppua. Lumon kanssa suurin ongelma oli 7-8 väli, koska se ei osaa välistävetoa. Enpä ole sille sellaista opettanut näköjään, eikä se ole niin kiltti että semmoiseen opettamatta tulisi. :D Muuten Lumon kanssa rata sujui kivasti, A:lle tein persjätön ja juoksin 21:n vasenta puolta. Koitettiin myös takaaleikkauksella 22:lle, sekin saatiin onnistumaan. Keppien jälkeen tein valssin. 26-esteelle asti kerettiin puuhata. Kuuma tuli kyllä tällä kelillä (+25) treenata, vaikka hallissa ei niin kuuma ollutkaan!
Tänä aamuna käytiinkin sitten aamutreeneissä SM-kolmikon voimin: lähden nimittäin edustamaan Pohjois-Karjalan Seurakoirat RY:tä sheltti Vauhdin kanssa medien joukkuekisaan. Taikan kanssa mennään toki yksilöihin, lisäksi ollaan Tamskin joukkueessa varakoirakkona. Mahdollisuus mennä Vauhdin kanssa SM-joukkueeseen tarjoutui yhtäkkiä kun joukkueesta jäi uupumaan koira, ja siitä on kiittäminen joukkueen lisäksi molempia seuroja (omaani ja edustamaani) jotka tähän nopeaan edustusoikeuden vaihtoon ryhtyivät, sekä tietysti Vauhdin omaa ihmistä joka Vauhdin lupasi lainaan! Vauhti on ihan huippumies, niin siistiä päästä sen kanssa arvokisakarkeloihin!
SM-tiimi
Käytiin sitten aamulla testailemassa kuinka jätkä tekee hommia mun kanssa, entuudestaan ollaan kyllä tuttuja mutta ei olla aksattu yhdessä. Ja sehän teki. Ei paljon tullut äitiä ikävä kun nakit jäivät mulle. Tehtiin perusjuttuja, radanpätkää ja kokeilin miten Vauhti tulee minkäkinlaisiin ohjauksiin ja suorittaa. No pätevästihän se! Laakeampi kääntyjä kuin mun pystykorvat, joten linjauksiin pitää kiinnittää huomiota ja kertoa sille käännökset ajoissa. Vauhdikas tyyppi, hauska aksakaveri. Vielä treenit tai parit alle ennen h-hetkeä, niin eiköhän tästä hyvä tule!

Taika palailee lyhyeltä parin viikon kynsisaikultaan, tehtiin sen kanssa vähän takaaleikkauksia kepeille radanpätkällä ja kontaktimuistuttelua. Lähinnä se oli mukana fiilistelemässä tulevaa hotelli- ja reissukaveriaan. Taika on ilmoitettu yhdelle hypärille maanantaille, en vielä laita sitä aksaradalle kun en tiedä miten kynnentynkä suhtautuisi A:n raapimiseen. Lumo taas on ilmoitettu yhdelle aksaradalle tiistaille Raumaan: hullut lähtee yhden radan takia ajamaan sinne asti.
Ajattelin että jos tällä paidalla pysyisin Lumon perässä
Naalit on toki käyneet myös jumppailemassa pitkin mettää ja meidän huudseja sen mitä on lämmöltä päästy: