Maanantaina oli jälleen agilitytreenit Niihamassa, kaatosateessa! Tämä oli meille suhteellisen uusi kokemus, mutta ihme ja kumma selvittiin siitä kunnialla! Taikalla oli hyvä vire ja saatiin treenata paljon, sillä vain yksi koirakko oli meidän lisäksi tullut uittotreeneihin. Tehtiin jälleen SM-rataa joillain muunnoksilla, mm. rengas korvattiin hypyllä koska emme kolmen naisen voimin saaneet sen mutteria irti... Liekö vika käsivoimissa vai mutterin vääntäjässä, sitä en tiedä. Erityisen hyvin pieni valkoinen paimen suoriutui takaakierroista, joissa verbaalinen käsky alkaa olla jo huippu hyvin hallussa. Rata oli meille suht. helppo ja miellyttävä. Ohjaaja sai harjoitella ennakoivaa valssia, joka sujui niin kehnosti että hävettää. Koiraa nauratti.
Koiratanssitreenit tiistaina sujui tavalliseen tapaan. Aluksi harjoiteltiin polvien välissä liikkumista, joka ei tuota Taikalle ongelmia: se tulee hyvin jalkojen väliin ja liikkuu siinä. Vähän sulavammaksi liikkeitä pitää kuitenkin hioa ja Taika voisi pysyä vähän edempänä jalkojen välissä. Käytiin läpi uusi koreografian pätkä, joka sujui ainakin naureskelun merkeissä. Taika ei ole juurikaan edistynyt peruuttamisen kanssa, joten se pätkä jätettiin pois. Erilaiset kaarrokset ja kiepit ja hypyt sujuu kaikkein parhaiten, samoin tassutemput. "Lennä"-käsky eli orava-asento on nyt hallussa. Treenitunnin lopuksi esiteltiin omaa osaamista muille, meillä se tarkoitti lyhyttä improkoreografiaa pirteän musiikin tahtiin. Pitäisi varmaan ostaa sellaisia kierrettäviä tötsiä, ne toimii hyvin apuvälineinä mun pienelle valkoiselle. Ensi tiistaina sitten mennäänkin osaavien ryhmään, katsotaan mitä siitäkin tulee..!
Torstain kaksituntiset agilitytreenit oli tällä kertaa ihan oikeasti kaksituntiset. Taidettiin tehdä sielläkin SM-rataa, jotain maksejen kieputusjuttua. Ennen treenejen alkua pikkususi pääsi kokeilemaan myös flyballia jota valkkuryhmä huvikseen treenaili. T painoi kyllä alustaa hyvin ja katsoi kun pallo lensi, mutta ei ottanut sitä kiinni. Yleisesti T tykkää palloista paljonkin, mutta rasiasta lentävä tennispallo oli sille liikaa. Näin ollen Taika hyppi hypyt laatikolle, painoi pallon ulos ja hyppi takaisin ilman palloa. Hmm. :)
No, itse treenit sujui mahtavasti! Taikalla oli ihan huippu mahtava vire päällä ja vauhtia niin paljon että saatiin kommenttia siitä: "Sun pitää ihan oikeesti juosta ton kanssa." Kyllä hymyilytti. Erityisesti ensimmäinen kierros meni vauhdilla, T komensi mua haukkumalla ja mä päästelin outoja jarrutusääniä. Radalla oli vaikea keppikulma, mutta sekin saatiin parin hinkkauksen jälkeen toimimaan. Ensi kuun kisoja kohti!
Tälläkin viikolla tuli treenattua oikein urakalla, kaivettua palloja estekontin alta, juostua portaita, naurettua epätoivoisille yrityksille saada koira peruuttamaan, lenkkeiltyä, kastuttua läpimäräksi ja tehtyä ihan totistakin tulevaisuuden suunnitelmaa. Perjantaina meillä olikin reissupäivä, sillä perjantaisin ei ole mitään treenejä. Matkasimme sukulaiseni 70-vuotis syntymäpäiville, tapaamaan sekarotuista Viivi-koiraa. Viivi on suht. kookas, lähinnä musta rescue, joka ei ole kovin tottunut toisiin koiriin. Koska Minni oli mukana, pistivät kleinini kunnon huutokuoron pystyyn Viivin katsellessa lunkisti kauempaa. Haukkuminen lakkasi kuitenkin, koirat pääsi irti ja ystävyys syntyi, varsinkin Taikan ja Viivin välille. Leikkimään T ei kuitenkaan lähtenyt vaikka Viivi koitti kovasti ehdottaa. Yhteisiä tutkimusretkiä pitkin maaseututonttia tehtiin kuitenkin. Kuvia.
 |
| Tutustumista puolin ja toisin. |
 |
| Jee äiti kato se onkin ihan kiva kaveri! |
 |
| Makkaranpaistoa vahtimassa |
 | |
| Väsyneitä mutta onnellisia! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti