Viikko kuvin

Maailman paras Taika täytti maanantaina 9 vuotta! Sen kunniaksi käytiin treenaamassa. Terässeniori!

Reikkis osaa kepit jo radan osana, kohtalaisen pätevää

Rein treenien vika veto

Toisilla juoksutauko, toisilla ei

Sillä välin kun naalit on juoksutauolla (miten voikaan aika kulua hitaasti!) niin meikäläinen on sitten kuluttanut taukoa juoksemalla. Ollaan juostu Reijan kanssa agilityradalla ja sen ulkopuolella, oon juossut lenkillä naalien kanssa ja töissä muiden perässä. Muutenkin fysiikkatreenit kulkee ihan valtavalla innolla, kun vihdoin pääsee tekemään!

Klikkaa videoon, jossa Reija on ekaa kertaa uudessa hallissa, ekaa kertaa 55 rimoilla, eikä sitä haittaa pätkääkään. Viikko sitten tehtiin ekaa kertaa 12 keppiä ja eilen laitettiin ne jo radalle! Työvoitto!

Koulussakin on pitänyt vielä rampata ja palautettavia tehtäviä on noin tuhat tällä viikolla. Vedän syvään henkeä. Reijan mielestä jokainen keli on uimakeli.

 Joka toinen päivä sataa edelleen lunta, mutta olen päättäväisesti tullut siihen tulokseen etten anna sen dropata tunnelmaa.

Pus.

Naalien kupit eilen. Hyvin maistuu.

Kun ei ole mitään järkevää asiaa, voi ihan hyvin laittaa satunnaisia kuvia.

Mustikoita, vadelmia, kauramaitoa ja siemeniä. Toimii.

Saatiin pariksi viikoksi tuollainen mummokoirakin hoitoon tuomaan väriä laumaan. Naaleilla on tärpit ja meininki sen mukainen. Ollaan naksuteltu juttuja ja vähän tehty täsmäiskuja keppitreeniin, mutta hallille nuo eivät pääse ennenkuin juoksut on juostu. Viikko pitäisi vielä malttaa!

Keväästä, valemaleista ja naaleista

Voisi varmaan sanoa, että on ilmoja pidellyt. Jos pidelleellä tarkoitetaan sitä, että joka toinen päivä on pakkasta ja tulee kymmenen senttiä lunta, ja joka toisena paistaa aurinko ja kyyt luikertelee lämpimillä kallioilla. Vähän on vielä jäänyt mulle epäselväksi, että onko tämä nyt se kuuluisa kevät vaiko eikö vielä. Hauskaa on silti ollut ja on ulkoiltu säässä kuin säässä.

Miten niin keli vaihtelee?

Naalit aloitti juoksut viikko sitten, joten olemme kisatauolla. Kisataukoilu on aina tylsää, mutta jos rehellisiä ollaan niin se tulee hyvään väliin. Ehtii juoksut alta pois ennen kesän arvokisoja, toukokuun lopun TopTeam-leiriä, lomareissua ja evakoitumista putkiremppaa pakoon kesäkuussa. Hyvään saumaan. Kuten tavallista naalit juoksevat samaan aikaan tismalleen, mikä on aina näppärää ja siitä pisteet heille.

Verbaalisia käskyjä välistävetoihin opiskelemassa

Virallinen myymälänsulkija

Naalit ovat siis saaneet tyytyä lenkkeilyyn ja pihatreenailuun viimeisen viikon. Sitä ennen ehdittiin omatoimitreenailun lisäksi käydä yksissä Sannan vetämässä TopTeam-treeneissä, joissa ensin juostiin joukkuekisaveto ja sitten varsinaisesti treenattiin. Lumon joukkueveto oli hyvin vauhdikas pätkä, joka sopi meille oikein hyvin. Treeniosiossa halusin ottaa puomin leikeröintiä, pätkässä jossa Lumo piti itsenäisesti suorittaa A ja mennä siitä putkeen minun ollessa kauempana puomi meidän välissä. Palkkailtiin ensin pari kertaa putkeenmenoa A:lta ja sinnehän se sitten jo sujahteli. A:t oli tosi hyviä normirytmin esityksiä, vaikka olin kaukana. Muussa rataosiossa ei ollut Lumpun kanssa ongelmaa, se lähti hyvin myös sylkkäriin vauhdista. Tehtiin vielä katsaus Lumon keppiedistykseen itsenäisyyden ja varmuuden osalta, ja Sannan mielestä kepit ovat aivan hyvät nytten. Aina voi toki parantaa, mutta hyvin näillä jo hiihdellään. Alla tuo "kisaveto".

Youtubessa

Kouluakin on jäljellä vielä kolme viikkoa, mutta silti olen ehtinyt puuhailla runsaasti koulutushommia. Viikko sitten olin viikonlopun agilityn koulutusohjaajan peruskurssilla, ensimmäisessä pätkässä. Sinänsä asia oli luonnollisesti tuttua, mutta kyllä sieltä uusiakin ideoita pongahti. Olen käynyt kurssin ennenkin, mutta siitä on niin kauan ettei taitojenpäivitys jo ihan byrokratiamielessäkään ole ollenkaan huono idea. Harjoituskoirakot olivat kivoja ja saatiin kaikille uusia ideoita treeneihin.

Omat koulutukseni ovat pyörineet normaaliksi muodostuneeseen tahtiin keskimäärin viisi tuntia viikossa. Yksi vakkariryhmä minulla on Tamskilla ja loput yksityisellä. Paljon erilaisia koiria, eri vaiheissa, ja kaikkien kanssa on ollut antoisaa tehdä hommia. Tamskin koulutettavat iskevät siistiä kisatulosta vähän väliä, mikä on aina hienoa. Kouluttaessa aika humahtaa kyllä ihan hullun nopeasti verrattuna luennoilla istumiseen. Nyt olen aloitellut kesätöitäkin jo myymälän puolella, joten vilinää riittää koulun, kouluttamisen, myymälähommien ja omien treenien ja lenkkien keskellä.

Vaikka naalit on olleet juoksutauolla reilun viikon, on päästy Reijan kanssa treenaamaan. Ihan postauksen alussa on videonpätkä alkulämppäjuoksulenkiltä. Crossailtiin perjantaina 4x250 metrin vedot alkulämpän ohessa, Reijalle tuo oli pieni lämmittely ja itse olin aivan poikki jo tuosta. Muuten juoksulenkit ovat kulkeneet myöskin, naalien kanssa on pistelty menemään tunnin hölkkälenkkejä pari kertaa viikossa. Tuntuu että kunto on nyt ihan oikeasti lähtenyt oikeaan suuntaan, kun Reijankaan kanssa sprinttivedot eivät vie enää useammaksi päiväksi tantereeseen reisiä. 

Reijan kanssa on ihan jäätävän hauskaa. Perjantaina tehtiin radan lisäksi kuutta keppiä, ne se osaa jo aika mukavasti. Rimat on nyt olleet 55cm, ja hyppytekniikka on hieno. Reija on toiminnan eläin, se tekee tunteella ja isolla menolla aina sata lasissa. Ihan hurjan hauska tyyppi. Vähän otetaan osumaa välillä kun en osaa leikkiä sen kanssa oikein (ts. varoen hampaita). Eipä tuo haittaa, rapatessa roiskuu. Mutta mulla on sellainen tunne, että tästä on tulossa aika jäätävän siisti.

Vähemmästäkin tulee hiki kun joutuu tottelemaan vielä aksailun jälkeen

Kuva aamupalasta koska auringonpaiste

Voihan VOI

Se tapahtui, kävimme sunnuntaina Taikan kanssa korkkaamassa pelätyn koiratanssin voittajaluokan. Kisat olivat Janakkalassa ja voittajaluokka iltapäivästä. Taika oli ihan hulluissa sfääreissä heti kehään mentäessä ja ilmeisesti unohti kaikki juuri äsken osaamansa asiat. Ensimmäiset 1,5 min meni ihan hyvin, sillä ne olivat Taikalle hyvin tuttua koreografiaa. Sitten päästiin uudempaan osaan ja loppu 1min 15s olikin sitten ihan sekoilua. Taika kielsi liikkeitä, haukkui, pyöri itseään ympäri eikä mm. osannut mennä maahan. Vähän nauratti. Taikalla oli hirveän hauskaa eikä sitä kiinnostanut yhtään mitä mun mielestä oli tarkoitus tehdä, vaan se teki ihan mitä itse sattui haluamaan. Saatiin kuitenkin tulos ja pisteitäkin jopa 151p, joka oli enemmän kuin odotin suorituksen perusteella. Sijalle 4. Ompahan korkattu voittaja, ja josko seuraavalla kerralla saan pitää kiltin Taikun eikä se muutu villi-Taikuksi kesken esityksen. :D

Pollea villi-Taiku Janakkalassa

Kuitenkin sisuunnuin tästä kisakokemuksesta ja mielenhäiriössä ilmoitin molemmat koirat (kyllä, myös Lumon) 2,5 viikon päähän Akaan kisoihin freestylen voittajaan. Ne ovat maajoukkuekarsinnat samalla, mikä varmaan aiheuttaa sen että näytämme vielä todellistakin uunommilta muihin verrattuna. Mutta jostain kaikkien on aloitettava, eikä voi olettaakaan että ekat esitykset ekoilla tanssikoirilla voittajassa olisivat niin täydellisiä kuin vuosia kisanneilla. Kokemusta ja hyviä fiiliksiä lähdetään hakemaan kummankin kanssa! Ja katsomaan muiden huikeita esityksiä tietysti myös. Molempien koirien koreografioita pitää vielä viimeistellä, koska Taikan esityskin vaatii joitain muutoksia. Musiikit on kuitenkin valittu, asut ja perus ideat on hahmoteltu. Sitten pitäisi kai treenata!

In other news, viime viikolla piipahdettiin Taikan kanssa 1000 km julkisilla pitkin Suomea ja käytiin Pohjois-Karjala huudseilla. Taika oli helppo ja parhain reissukoira, Lumon ollessa luottohoitopaikassa. Lumokin on päässyt jo sairastelun jäljiltä takaisin treenailun pariin, ja maanantaina aksattiin ekaa kertaa saikun jälkeen. Olikin hirveä ikävä Lumoaksaa, se on niin eri sfääreissä kuin Taika-agility! Lumo oli luonnollisesti aikamoisen innoissaan tauon jäljiltä, mutta tekeminen oli ihan loistavaa. Myös Taika teki treeniradan läpi maanantaina ja muisteli vähän kontakteja.

In other news myös, tämä tässä on Reija. Reija on minun uusi aksalainakoirani, 3v belgimix narttu. Ollaan jo vähän treenailtu yhdessä ja odotettavissa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Reija on keppejä lukuunottamatta kisavalmis ja alusta asti minun valmentamani jo ennen ohjaajanvaihdosta joten ihan hyvin tunnemme entuudestaan, ja tarkoitus olisi kesällä startata virallisissa. Jos elämä kulkee sopivia uomia sekä minulla, että Reijan perheellä niin suunnitelmissa olisi että tästä tulisi ihan pitkäaikainen lainakoirasuhde. Jännityksellä odotan leivotaanko minusta vielä kelvollinen maksiohjaaja!

Takaisin arkeen

Ainakin toistaiseksi Lumon vointi on parantunut kohti normaalia. Se on erikoisruokavaliolla ja maitohappobakteereilla vielä määrittelemättömän mittaisen ajan, mutta muuten saa palailla normiarkeen. Kisatauolla se on toki ainakin kuukauden, kun on doping-karenssiakin.

Taika sen sijaan ei ole kisatauolla. Vähän (tai oikeestaan aika paljon) masensi viime viikonlopun halli-SM skabojen menettäminen, mutta elämä on ja sillai. Mielenhäiriössä ilmoitin sen kuitenkin viikon päästä oleviin koiratanssikisoihin, VOI-luokkaan. En tiedä mitä me siellä tehdään kolme minuuttia, mutta eiköhän se lähipäivinä selviä. Musiikki meillä sentään on. 2 min 43s on kuitenkin aika paljon pidempi aika kuin 1 min 30s, joten katsotaan millainen ohjelma saadaan aikaiseksi. Onhan tässä viikko aikaa rakentaa vielä!

Pieniä treenijuttuja on päästy jo tekemään. Lumo on puuhannut mielenvirkistykseksi kakeja ja noutojuttuja. Taika on kertaillut koiratanssiliikkeitä. Eilen päästiin myös ekalle kunnon metsälenkille sairastamisen jälkeen, ja naaleilla meni luonnollisesti aika kovaa. Löydettiin myös metsästä pallo, ja mikäs sen hauskempaa kuin juosta umpihangessa pallon perässä. Huomenna ajateltiin mennä hallille, kun tartuntavaaraa ei enää ole, otetaan myös minun uusi lainakoira mukaan. Siitä lisää myöhemmin.