Everybody needs a leap of faith

On tapahtunut niin paljon että on vaikea edes kirjoittaa mitään. Mistä pitäisi aloittaa kun kaikki olisi mainitsemisen arvoista? Koska kisapäivityksiä on helppo tehdä, aloitetaan tästä päivästä. Kisat Tampereella Taikan kanssa, kaksi agilityrataa. Kovassa seurassa.

Kaksi agilityrataa, tuplanolla. Etenemillä 3,89m/s ja 4,01m/s. Aivan mieletön fiilis. Radoilla kaikki vaan meni nappiin. Pysyin ohjausvalinnoissani, Taika eteni, kontaktit toimivat, luotin koiraan ja se luotti muhun. Erittäin hienoja fiiliksiä radalla tänään. Ekalla radalla päästiin palkinnoille sijalle 3. Radat olivat tänään haastavia, ja se teki onnistumisista erityisen merkityksellisiä. Kisapaikalla oli hyvä tunnelma ja Taikan kanssa oli hauskaa koko ajan. Mitä muuta voisi lajiltaan toivoa? Plussaa on toki vielä tuloksellinen onnistuminenkin, mutta tämän päivän kisafiiliksen haluan säilyttää aina.

Kaksi kertaa käytiin viikon sisään treenaamassa, sunnuntaina etenemisiä ja hyppykorkeuksien arvioimista, perjantaina kontakteja. Lumo teki perjantaina ekaa kertaa tiukkoja käännöksiä puomilta, sujui yllättävän hienosti! Muutenkin molemmat rokkasivat kontaktitreenin perjantaina. Muuten on lenkkeilty ja nautittu keväästä, tehty töitä harjoittelussa, opiskeltu, nähty kavereita sekä reissattu pääkaupunkiseudun ja kodin väliä viikonloppuisin.

Pääkaupunkiseudulla on myös Lumon uusi viikonloppulaumanjäsen, noutaja Nemo. Lumo on ehkä rakastunut isoon, hölmöön leikkikaveriinsa. No kukapa ei.

Onks ruokaa? 

Kevät ja tuleva, hitaasti lähestyvä kesä ovat tuoneet ja tulevat tuomaan mukanaan jos jonkinmoisia muuttujia. Me otetaan kaikki vastaan mielenkiinnolla, ja katsotaan minne seikkailu nimeltä elämä on meitä viemässä. Vuosi 2016 on ollut täynnä uusia ihmisiä, paikkoja, muutoksia ja onnistumisia sekä vähän niitä epäonnistumisiakin. Ja vuosi on vielä varsin alussa. Antaa palaa, bring it on.