Joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi Taika sai olla aamulenkillä pienen hetken irti. Kokoajan pelkäsin tassun puolesta, mutta kyllä potilas nautti lumen kaappailusta ja riekkuhepulista, jota koitin epäonnistuneesti hillitä.
Leikkauksesta on nyt kolme päivää. Nyt on siis menossa toipumispäivä nro 3, ja on se vaan sanottava ettei tätä toivoisi kenellekään. Side otettiin eilen pois haavan ympäriltä, mutta se ei ainakaan helpottanut tilannetta. Haavan on kuitenkin saatava ilmaa, joten sisätiloissa puikkeli joutuu olemaan paljaalla jalalla, pönttö päässä. Pönttö rasittaa pikkukaveria kovasti, ja haittaa liikkumista muutenkin.
Jokaisella ulkoilulla tassu pitää suojata. Eilinen päivä kului testaillessa eri suojuksia - tuloksetta. Kaikki lähtivät irti muutamassa minuutissa. Tänään olen paketoinut jalan sideharsolla ja maalarinteipillä, mikä on vaivalloista, mutta toimii kohtalaisesti. Puikkelin ulkoilut on rajoitettu kolmeen lyhyeen lenkkiin päivässä, kortteleiden ympäri, sekä muutamaan pihapissatukseen. Maksimiaika minkä uskaltaa antaa lenkkeillä edes varovasti hihnassa on 30 minuuttia. Aamulla oltiin vahingossa vähän pidempäänkin kun vointi oli hyvä, mutta näkee että sen jälkeen aineinen potilas oli aika väsynyt.
Kipulääkitystä on vielä pari päivää, ja antibioottia liki kaksi viikkoa, samoin tassusuojien kanssa pelaamista ja pönttöilyä. Hermoja raastaa ja kiristää, koiran surkea pönttöolemus surettaa ja syyllistyttää: minähän sen sinne treeneihin keskiviikkona vein ja puomille käskin.
Mutta tekevälle sattuu, ja sillä mennään mitä nyt on jaettu.
Heipsan....oletko kokeillut tassuun pienimpiä lasten tiukkoja sukkia? Essin tanskandogilla oli kynsi halki ja juuri näkyvissä pitkään ja silloin hänkin haki jos jotain suojaa sille. Noh tosin tanskiksen tassu on vähän eri kokoluokkaa...
VastaaPoista