No one ever said it would be this hard

Syksy on polkaistu käytiin. Yhtäkkiä päivästä kuluu taas kahdeksan tuntia koulussa ja pari lisää autokoulussa, loput lenkillä tai treeneissä. Näin lauantaina olo on aika loppuunpalanut, monestakin eri syystä.

Jonkun verran on kuitenkin ehditty treenatakin. Tiistaina oltiin pitkästä aikaa valkkutreeneissä Eteläpuistossa, päivän puhteena oli tavallinen ratatreeni. Päälimmäisenä treenistä jäi mieleen Taikan mahtavat kontaktit puomille! Onnistumisprosentti hipoi sataa! Radalla oli myös keinu, joka ei tuottanut mitään ongelmia taas tänään. Kepeille tungin takaaleikkauksen, joka saatiin parilla yrityksellä onnistumaan. Fiilis oli kiva.

Ulkoilutettiin Minniäkin metsäänpäin tässä taannoin

Parina aamuna on suunnattu tokoilemaan kentälle. Naali on tehnyt seuruuta ja luoksaria, sekä kaksi paikkamakuuta ehkä 15 metrillä ja hyvin lyhyellä ajalla. Seuraa jo ainakin viisi metriä liukumatta sivuun, joten edistystä on tapahtunut, hitaasti mutta varmasti. Luoksarit hienoja, tosin vaatii käsimerkin sivulle tuloon. Toisesta paikkiksesta nousi kun ohi kulki lenkkeilijä, joten häiriötreeniä luvassa. Onneksi ensi kesään ja ekaan kokeeseen on vielä 10 kuukautta! Toisaalta kymmenen kuukautta on aivan liian pitkä aika.

Neitieläin on saanut syksyn tullen ruokavalioonsa myös hevosen ja poron, ja ainakin toistaiseksi on sopinut hyvin. Nyt mennään jo viidellä lihalla: lohella, broilerilla, hevosella, porolla ja sialla, sekä lampaalla luiden muodossa. Nappula on edelleen kuvioissa aamuisin.

Broileria ja kananmunaa

Hevosen jauhelihaa

Nolla kaatosateessa

Päivän ohjelmana oli Takuttien kaksirataiset kisat Tampereella. Uhmasin kontakteja ja ilmoitin meidät molemmille - kyllä kannatti!

Kisapäivä alkoi mukavasti kaatosateessa, joka äityi oikein pahaksi etenkin meidän ratavuorolla. Taikalainen oli silti hyvin reippaana, vaikka joutuikin käytönnössä uimaan parissa kohti kenttää. Naseva naalieläin tykitti radan läpi nollalla! Etenemä ei ollut huikeista huikein, mistä syytän keliä, mutta sijalle 6/31 sillä napsahdettiin. Aika oli jotain -5,0s pintaan. Tämä tarkoittaa taas yhtä plakkarissa olevaa SM-nollaa! Meidän onneksi kummallakaan radalla ei ollut sateen vuoksi keinua, ja puomin alustulot sujuivat kuin Strömsössä konsanaan. En vaatinut pysähtymään vaan vapautin heti kun ajatus oli kohdillaan, toisella radalla turhankin kärkkäästi. Taitai oli pätevä.

Toinenkin rata sujui hyvin kunnes kisatoveri päätti että tätä hyppyähän ei muuten kierretä takaa. Ei vaikka miten yritin tyrkkiä. Hylkyhän siitä sitten napsahti, mutta ihan kunnialla selvittiin muuten.

Kisoista jäi erityisen hyvä fiilis ei ainoastaan kontaktejen takia, vaan myös sen että teimme koko radan samaa rataa, yhdessä. Kuminauha toimi eikä katkeillut. Toiselle radalle ilmakin selkisi, mutta tulipahan testattua Merrel Bace Accessien vedenpitävyys. Tulos: ei pidä lainkaan. Jospa vaikka muistaisi tämän ensi kerralla.

Se seuraa!

Vuosisadan ilon aihe: Taika seuraa. Eilen viisi askelta, ilman että valui sivulle. Viisi! Koira, jota ei olisi voinut vähempää kiinnostaa mikään, mikä tapahtuu ohjaajan vasemmalla puolella hitaassa tempossa ilman jatkuvaa palkkaa. Lottovoitto!

Tällä viikolla on treenattu agilityä kahdesti ja tokoa viidesti. Aamutokot on pidetty pesäpallokentällä, n. 10 minuutin sessio on aivan riittävä vielä varsin hämmentyneelle naalille. Tällä viikolla on keskitytty perusasennon hiomisen lisäksi perusasennosta maahan menon nopeuttamiseen, ja luoksarin sivulletuloon. Vaatii edelleen "tule" käskyn jälkeen erillisen "vasen". Ilman erillistä käskyä Taika jää johonkin vasenviistoon seisomaan, sen sijaan että tulisi liki. Hmm. Pari paikkistakin on tehty, kertaakaan ei ole noussut! Pitäiskin saada nyt joku kaveri treenaamaan toisen koiran läsnäoloa.

Keskiviikon agitreeneissä tehtiin Anun johdolla rataa. Puomin 2o2o otti joka kerta hyvin! Keinu oli vähän mörkö, vaati että pysyn samassa linjassa. Muuten radalla oli jaakotusta, putki-A erottelua ja pimeä putkikulma. T ei ollut parhaassa vauhdissaan, mutta ihan kivasti teki.

Sunnuntain treeneissä tehtiin kolmeen pekkaan yksittäisiä esteitä. Taikan kanssa keskityttiin puomin alastuloon ja keinuun. Tehtiin myös keppejen vauhtia. Keinu on taas ottanut selvästi takapakkia, vaihtelevasti toistot menivät joko kehnosti tai hyvin kehnosti. Oikean paikan naksuttelukaan ei auttanut. Loppuun saatiin kuitenkin pari ihan kelvollista toistoa, johon sitten lopetettiin keinun osalta. Mutta puomilla naali oli loistava! Neiti esitti niin pätevää 2o2ota, ettei paremmasta väliä! Toivotaan että sama meininki pysyy ensi viikollakin, etenkin lauantain kisoissa. Treeni oli koiraeläimelle varsin rankka, mutta jäi varmasti ajatuksia muhimaan.

Ohjaaja on pyörinyt viikonloppuna myös PK-SM -kisoissa tuijottelemassa toinen toistaa mahtavampia suorituksia. Kyllä minäkin sitten..!

Pomppuja epiksissä

Tostaina yllytimme A&H:n mukaan ja pakkauduimme autoon kohti Hervantaa ja Takut:ien epiksiä. Keli suosi meitä, ei ollut liian kuuma, mutta ihan emme jäätyneetkään. Pieniä koiria järkytettiin tunkemalla samaan häkkiin ja esittelemällä uusia tuttavuuksia.

Radalle mennessä Taikakin heräsi tajutessaan että kyse on kuin onkin agilitystä. Ensimmäinen kierros kosahti toiseksi viimeisen esteen kiertoon, josta napattiin kielto kun ohjaaja hosui. Myös keinu oli vähän kyseenalainen, mutta tuomarin käsi ei siitä noussut. Video myös täällä.

Toisella kierroksella naaliainen korjasi koko potin tekemällä nollan ja yltämällä kisaavien kärkeen! Keinulla ei edelleenkään odota ihan alas asti, mutta ei pomppaa niin aikaisin kuitenkaan. Keinutreeniä tiedossa! Meininki oli kiva ja sain kuin sainkin lähtemään kepeille puomin sijaan. Puomin alastulolla ei ollut hajuakaan 2on2offista, mitä olinkin mennyt kokeilemaan. Taika teki vanhantyyliset kontaktit, vaikka treeneissä 2on2off on sujunut jo kivasti, enkä sitten lähtenyt korjailemaan kun koira oli selvästi ihan vakuuttunut tehneensä ne juuri niinkuin pitääkin. Ja niin pitikin, viimeiset 4 vuotta...  Voittorata myös täällä.

Epiksistä saatiin juuri se, mitä lähdettiin hakemaankin: loistava, iloinen, paineeton fiilis, sekä tietoa siitä  missä kontaktejen suhteen mennään! Pärjääminen oli vain odottamatonta plussaa, jonka myötä saatiinkin taas kisalahjakortti ja karkkia. Koira kulki, eikä mua jännittänyt mennä radalle, sillä tiesin sen kulkevan. Koska se on hienoin.

Epiksistäkin saa nollapullaa.

Muuten viikko on mennyt lenkkeilyn ja maakuntamatkailun merkeissä. Keskiviikkona treenattiin agia ja parina päivänä on tehty tokoa. Tänään naaliainen suoritti täysin pätevän luoksarin. Tuli sivulle, ajatuksen kanssa, eikä edes huudellut tullessaan. Maailman pätevin Taitai lähtee nyt uimaan.

Taika ja Kuro perjantai-illassa

Match Show 27.7.

Viime lauantaina pyörähdettiin T:n kanssa mätsärissä Hakametsän jäähallilla Tampereella. Neitieläin käyttäytyi varsin kivasti hurjasta helteestä ja odottelusta huolimatta. Takapuoli pysyi ylhäällä seisoessa, liikkui suurimman osan ajasta ihan kivasti. Mikä tärkeintä: antoi katsoa hampaat! Jotain edistystä on selvästi tapahtunut.

Omasta mielestäni naali oli päivän paras ja varmasti myös kaunein. Tuomari rapsautti neidille punaisen nauhan italiaanon sijaan, päivän lopullinen tulos oli jälleen PUN, ei sij.

Naali ja naalin kokenut näyttelysensei, joka epätoivoisesti yrittää valmentaa mukulaa. "Toivotonta."

Jumivapaa treenaaja

Koirahieroja Terhi kävi antamassa meille tänään hyviä uutisia. Tunnin hieronnan aikana ei löytynyt jumin jumia! Niskassa oli vähän tavallista agikoiran kireyttä, mutta ei kunnon jumeja sielläkään. Jumittamaton naali saa nyt lepäillä tämän päivän ja treenejen pariin palataan ensi viikolla.

Tällä viikolla treenattiinkin kolmeen otteeseen. Maanantaina oltiin tunti hallilla A&H:n kanssa, tehtiin enimmäkseen puomia ja treenailtiin upouusia 2on2offeja. Juoksukontaktihasardirävellykselle sanotaan nyt lopullisesti hyvästi ja vaihdetaan jo ihan koiran oman turvallisuudenkin takia puomilla 2on2offeihin, kunhan joskus saadaan ne sujuviksi. Toistaiseksi Taika hakee kyllä erillisellä alustalla paikan hyvin, mutta puomilla ei tule vielä suoraan asentoon. Lopulta ottaa kyllä oikein, mutta ei selvästi vielä tiedosta etutassujen paikkaa kunnolla. Ehkä tämä vielä sallitaan näin kolmen treenikerran jälkeen. Muuten maanantaina tehtiin meidän hyllytyspätkää lauantain agiradasta, joka tietysti treenatessa taas sujui ilman mitään ongelmia, kuten tavallista. Ohjaaja voisi pikkuhiljaa oppia luottamaan koiraansa, sillä koira on oikeasti pätevä ja kestää kyllä kepeille takaaleikkauksen ja sylkkärinkin.

Keskiviikkona käytiin ryhmätreeneissä valmentajan johdolla ja tehtiin puomin lisäksi rataa jossa oli pätkää sunnuntain hypäristä. Muuten homma sujui mallikkaasti, mutta vauhti ei jostain syystä ollut kovin päätähuumaava. Voi olla että kuumuus vetää veronsa.

Torstaina vedettiin kahden tunnin treeni ulkokentällä, ohjelmassa oli lauantain hypäri, meidän nollarata. Enää se ei sujunutkaan ollenkaan niin mallikkaasti ja haparointia tuli oikeastaan välissä kuin välissä. Lauantaina toiminut päällejuoksu ei meinannut aluksi toimia ollenkaan, mutta saatiin sitten kuntoon. Leijeröin renkaalle, toisin kuin kisoissa, mutta toimi hyvin niinkin. Alussa oli jotain ihme ongelmia ihan tavallisella sivuttaisella hypyllä, liekö ollut kuu väärässä asennossa tai oma pää hukassa. Puomin kontakteja tehtiin taas, ulkona homma oli heti enemmän hukassa kuin edellisenä päivänä hallissa. Oli kuitenkin kiva treenata välillä eri porukalla, joskin oltiin selvästi muita huonompia, mutta tulipahan opittua muidenkin radoista!

Lainattu kuva torstain treeniradasta = lauantain kisaradasta

Taikan ruokavalio alkaa hahmottua kuntoon, tällä viikolla iltaisin on syöty tiistaina lohta, keskiviikkona sikaa aamulla ja kypsää kanaa illalla treeneissä, torstaina kanaa kypsänä treeneissä ja tänään hevosta+lisät. Aamuisin n. puoli desiä nappulaa tokotreenien yhteydessä. 50/50-mallilla on nyt menty ja ainakin toistaiseksi näyttää hyvältä, koira on myös entistä enemmän innoissaan katsomassa mitä sieltä kupista tänään löytyykään.

Hevosta vielä vähän jäisenä

Valmis iltaruoka

Karsinnat Seinäjoella

Viikkoja jännitetyt maajoukkuekarsinnat poikivat meille yhden tuloksen, nolla hienoisella yliajalla, sekä hylyn. Huikeaakin huikeampi kokemus! Mikä tärkeintä, pakka pysyi kasassa valtavan paineen alla, muuta en tuollaisessa kisaseurassa olisi voinut toivoakaan!

(c) Jukka Pätynen

Lauantain hypärinolla myös  täällä. Radan lopullinen sija 30/116.

Agiratakin alkoi sujuvasti, mutta jännitys tarttui naaliin ja kontakti roiskui, jonka jälkeen koira törmäsi mun jalkaan keppejen jälkeen ja sujahti hämmennyksessä renkaaseen. Tästä hyl.

Huom. kisakoiran ilme

Reissu oli kuitenkin monella tapaa voittoisa, Taikan ensimmäinen hotelliyökin sujui moitteetta ja varsin ennakkoluulottomasti se oli menossa joka paikkaan. Ensi vuonna nähdään Tampereella ja Rovaniemellä, sitä ennen vauhtia ja kontakteja alle! Paljon onnea menestyneille Tamskilaisille!