Viikon treenit ja mustat kylässä

Maanantaina agiliideltiin normaaliin tapaan, Tallilla, paikalle saavuttiin Annin ja Hilman kyydillä. Taikalla ja Hilmalla oli taas ihan omat jutut takapenkillä matkalla...

Treenejä ei otettu turhan vakavasti vaan valmentaja oli keksinyt meille pienen kisan: 50 sekunnin aikana piti suorittaa niin monta estettä kuin mahdollista satunnaisessa järjestyksessä, kontakteista ja kepeistä sai 5 pistettä ja muista yhden. Ensin suunniteltiin radat ja sitten tositoimiin.

No, aluksi onnistuttiin noudattamaan suunnitelmaa ja mentiin kuin olin kaavaillutkin, Taikalla oli vauhti päällä. Pari hypyn jälkeinen takaakierto meni hiukan pitkäksi eikä puomille lähetys ollut sujuva, mutta pisteitä ropisi. Kaikki kontaktit T teki hyvin, tökkäsi alustat alastuloilla, vaikkakaan ei jäänyt odottamaan lähtölupaa. Tökkäystreeni on kuitenkin hyvällä alulla, Taika tietää jo "koske" -käskystä tökätä namialustaa, vaikka kontaktille joudunkin sen ensin pysäyttämään. Hyvällä mallilla kuitenkin!
Kisan toisella kierroksella jäin varmistelemaan ja palkkailemaan Taikan kontaktit, mutta saatiin silti sama tulos kuin ensimmäiselläkin. Hyvä T! Oli hauska katsella myös muiden treeniryhmäläisten menoa kun sai kerrankin tehdä vähän vapaammin. Koirilla oli hauskaa.

Lopuksi otettiin vielä kontakteja erikseen ja Taika teki pätevää tökkäystyötä, palkkasin jokaisesta tökkäyksestä ja pysähtyikin välillä nätisti.

Tiistaina ja keskiviikkona Taikalla oli lepopäivät, tehtiin vain normaaleja lenkkejä. Itse olin keskiviikkona Koiran Hyvinvointi -luennolla, joka keskittyi tällä kertaa lähinnä ensiapuun. Uutta tietoa ei juurikaan tullut, mutta ainakin keskustelua saatiin aikaan runsaasti! Mukaan lähti Taikalle uusi kongi, joka onkin ollut kovassa käytössä.

Torstaina ei ageiltu, sillä keli oli onneton ja myöhäinen ajankohta aiheutti pimeyttä kentällä. Mentiin Taikan kanssa metsään, se sai tunnin riekkua irti, juostiin vähän ja kiivettiin myös. Tein T:lle namietsinnän, käytin noin 2m kertaa 2m kokoista aluetta ja heittelin sen omat ruuat sinne, lähinnä sammaleeseen ja kivien juureen. Taika sai "etsi" käskyn ja viiletti alueelle innoissaan. Tuhina oli kova, parin metrin päähän kuulin sen nuuskutuksen! Laskelmieni mukaan jokainen ruokanappula löytyi ja matkaa jatkoi hyvin pollea pieni kalju kleini.

Kaljuudesta puheenollen: huolta on aiheuttanut viime aikoina Taikan turkki - tai paremminkin sen olemattomuus. Karvathan se on pudottanut aina pari kertaa vuodessa, mutta tällä kertaa turkin lähtö on rajumpaa. Sille on tullut takareisiin oikeasti kaljut läikät. Kaljut. Samoin kainaloihin. Muutenkin turkki on hyvin ohutta, kyljistäkin iho paistaa läpi. Paikotellen sitä kuitenkin on, kauluriakin löytyy vähän ja selässä on karvaa. Katsoin tänään koiran jalkoja tarkemmin, huomasin kaljut läikät vasta nyt enkä tiedä ovatko olleet siinä kauankin (eivät näy normaalisti kävellessä.) Ainoa ruokavalion muutos on ollut se, että T on saanut aiempaa enemmän naudanlihaa viimeaikoina, iltaruualla ja treeneissä palkkana. Jätän sen ihan ensimmäisenä pois ruuasta ja pidän Taikaa nyt lähinnä vaan nappulalla, lisäilen öljyä ruokaan. Pitänee tarkkailla sitä, jos karvat eivät ala kasvaa pikaisesti tai iho kutiaa niin lähdetään lääkäriin. Oi ja voi.

lihapuuhissa

Lauantain ratoksi täällä piipahtivat mustat. Minnillä ja Taikalla riitti ihmettelemistä neljän apinan kanssa, Taika kulki perässä ja Minni kyräili kauempana. Mustat ovat kuitenkin mieluisia vieraita meilläpäin, ja varsin totuttuja jopa ei-kovin-sosiaalisen Minnin osalta. Myös siskoni vieraili täällä ja sai osakseen kovaäänistä motkotushaukkua oltuaan kauan käymättä.

 Kuvasatoa iltapäivältä.

Kapinen Taika, tosin kaljut läikät eivät kuvissa näy.

Lipova musta

Kaikki neljä apinaa.

 Kaikki kuvat olen ottanut itse, eikä niitä saa kopioida.
Huomenna suuntaan talkoilemaan pentunäyttelyyn ja Taika saa jäädä Minnin ratoksi sunnuntaita viettämään kotiin. Maanantaina starttaa treeniviikko.

Treenejä ja kontaktiyritelmiä

Viime viikolla treenattiin taas normitapaan agilityä urakalla, ei tosin missään hienoimmissa keleissä.

Maanantain agitreeneissä Niihamassa oli sateista ja tuulista. Tehtiin jotain aika tavallista rataa, enkä itseasiassa enää muista sitä kunnolla. Taika riekkui ja oli oma itsensä. Lisänä otettiin keinua, joka sujuu aika mallikkaasti, vihdoin ja viimein. Radalla keskityttiin vartalon suuntaamiseen ja koiran suuntaamiseen hypylle mentäessä. Tehtiin jaakotusta parin hypyn kautta puomille ja kaikkien yllätykseksi toimi oikein hyvin. T:llä oli into piukassa (liekö aamulla paistetut naudanmaksanamit liittyneet asiaan...)

Perjantaina agitreeneissä oltiin jälleen Niihamassa, vielä vähän myöhempään kuin maanantaina. Torstain treenit peruuntuivat kisojen vuoksi, joten siitä hyvästä mentiin perjantaina. Paikalle olivat raahautuneet urheat Anna, Emma, Anniina ja Suvi, koirina siis Gus-bc, Peppi- ja Pulmu-lampaat, Sani-puudeli ja Vili-puudeli.
Aluksi tehtiin kierros metsän puolella, koirat riekkuivat irti, Gus paimensi puudeleita ja Taika toimi hyvin laumassa. Hieno T! Se ei ollut moksiskaan joukon ainoina minikoirana olemisesta, ainoa mikä ärsytti hienohelmaa oli muta. Ja sitä riitti.
Kaksi tuntia treenattiin, tavallista rataa, jossa tosin haasteita riitti. Meidän vaikeuksiksi paljastui kepeille kaarto ja muistaakseni joku hyppy-yhdistelmä. En tullut piirtäneeksi rataa, joten muistikuvat ovat vähän hatarat... T toimi ihan kivasti, joskin kahdeksan jälkeen alkoi tulla pimeä ja sekös pikku-sutta hämmensi. Jostain kaukaa kuulunut ilotulituksen pauke kruunasi meidän häiriötreenit. Saatiin kuitenkin ihan kivasti tehtyä takaaleikkauksia ja putkeen irtoamista, ilta oli pitkä ja Taika kotona rättiväsynyt.

Tiistaina, torstaina ja lauantaina käytiin tekemässä pidemmät metsälenkit Taikan kanssa ja se sai riekkua irti. Innolla se riehuikin, lauantain reissulle tuli mittaa varmaan n. 6 km, mentiin vaihtelevaa maastoa ja ylitettiin yksi kostea suoaluekin. Aina mä jaksan ihmetellä T:n kiipeämistaitoja, paljon paremmat ne on kun mulla itselläni, vaikka koira pieni onkin. Saatiin oikein kunnon häiriötreeniäkin aikaiseksi, ensin ohitettiin maastossa kaksi bc:tä ihmisineen, sitten mies ja lopuksi vielä kaksi pikkupoikaa. Bc:t tulivat vastaan ihan umpimetsässä, olin Taikasta ylpeä kun se sai kontaktin pidettyä niin hyvin. Lauantaina treenattiin myös koiratanssiliikkeitä kentällä. Seuruu oli kaunista, varsinkin oikealla puolella, ja väliintulot T teki hyvin. Parissa liikkeessä tosin oli tullut tauon aikana vähän takapakkia.

Maanantaina, eli eilen, treenattiin taas, tosin tällä kertaa onneksi Tallilla suojassa sateelta. Palkkana mukana oli jälleen naudanmaksaa ja riistapihvitikkua, joten T:llä oli kunnon pomppiminen menossa. Rata ei ollut kovin vaikea, mutta yllätävästi siitäkin lopulta korjattavaa löytyi. T yritti jättää viimeistä keppiä tekemättä, josta kielto, jota sitten kävin korjailemassa. Kepeille pitäisi saada etäisyyttä lisää, ja mulle luottoa siihen, että T tekee yksinkin. Rata saatiin kuitenkin ähellyksistä huolimatta kulkemaan, T oli vireessä ja haisteluita ei tällä kertaa pahemmin ollut.
A:lle ja Hilmalle kiitos kyydeistä jälleen! Taika tulee Hilman kanssa kyllä huippuhienosti juttuun, yhdessä takapenkillä oli kuulemma mukava jyrsiä samaa puruluuta.
Kontakteille ei kuulu hyvää. Tein päätöksen eilen niiden suhteen: kunnon tehotreenaus saa alkaa. Opetan kontaktin käytännössä kokonaan uudestaan, tökkäysmenetelmällä. Koiran pitää ottaa 2 on 2 off -asento ja siinä ollessaan tökätä kuonollaan maata, josta palkka, ja lähteä lähtöluvasta. (Ideasta kiitos treeniryhmäläiselle!) Tätä aletaan treenaamaan niin, että opetan sen ensimmäisenä tökkäämään käskystä namialustaa. Käsky on sama kuin kontakteilla aiemmin, "koske." Koiratanssissa samaa on jo käytetty, joten ihan hirveän kauaa en uskoisi sen omaksumisessa menevän. Töitähän se teettää, mutta Taikan komeat lentokontaktit on nyt saatava kuntoon kun kuninkuusluokassa jo ollaan. Tästä lisää päivitystä myöhemmin kunhan projekti joskus etenee.

Tälle viikolle on vielä paljon menoa tiedossa, kohta lähdetään Kuron ja L:n kanssa lenkille. Hauskoja kurakelien alkuja muillekin pitkäturkeille! ;)

Kuvapläjäys Nuorten SM-kisoista

Kisat pidettiin siis 1.9.2012 Nastolassa. Kuva karsintaradalta.

"Ja paikka siinä.."

Karsintaradan jälkeen: tuore 3-luokkalainen!

Finaaliradan tiukkoja tunnelmia.

Ohjaajan keskittynyt ilme ja Taika luulee olevansa.. papillon?

Kontakteilla jännitys tiivistyi.

"KOSKE!"

Lisää kontaktivarmisteluja.

Lähellä maalia

..ja tuore SM-3!

Kiinnostunut Taika, SM-pokaali, voittolätkä ja sertiruusuke

Ja uusi narulelu on ihana!

Kaikista kisapaikalla otetuista kuvista suuri kiitos Annalle, jonka kamera oli kyseessä, sekä Suville ja muille jotka kuvia napsivat!

Tällä viikolla on jo kolme tuntia agitreenattu ahkerasti, ja huh huh millaisella vireellä! Eilen onnistuttiin ottamaan kentällä koiratanssiliikkeitä (ja samalla tokoa vaikka eihän me sitä treenatakaan...), ja vaikka liikkeet eivät täydellisiä olleetkaan niin ainakin Taika leikki vetoleikkejä hienosti häiriöistä huolimatta. Lisää treeniselostusta on oletettavissa kunhan ohjaaja jaksaa naputella.

Nuorten SM-pronssia ja nousu kolmosiin!

Eilinen, 1.9.2012, oli ehkä tähänastisen koiraharrastusurani huipuin päivä.

Matkasimme siis suurella joukolla Nastolaan Nuorten SM-agilitykisoihin. Porukkamme koostui melkein kymmenestä koirasta omistajineen, melkein koko valkkuryhmä oli matkassa edustamaan TamSKia. Ensin oli vuorossa karsintarata, joka käytiin normaalina kisana sijoituksineen. Jokaisen luokan karsintaradan kolme parasta tuloksen tehnyttä pääsi finaaliin.
Tämä me otettiin Taikan kanssa käskynä, ja tehtiinkin oma karsintaratamme nollana, sijoituksena 1.! Aika meni suunnilleen 35 sekuntiin, ja voiton myötä meille napsahti myös LUVA eli SERT ja nousu 3. luokkaan! Taika oli huippu, korvat oli tallella ja jopa kontaktit se teki aivan mahtavasti, vaikkakin pientä käskytystä se vaati. Itse oli kipeänä, kuumetta vähän ja kunnon flunssa, mutta siitä huolimatta (ja ehkä osittain siitä syystä) pelattiin Taikan kanssa hienosti yhteen ja saatiin homma rullaamaan! Rata oli aika normaali, ei turhan vaikea, eikä siinä ollut meille vaikeita asioita. Joitain pahoja kulmia löytyi ja yhden hätäratkaisun jouduin tekemään, mutta kiva rata oli.
Rata löytyy youtubesta tämän linkin takaa (naps). Lataan sen myös tähän, bloggerlaatuisena.

Sitten odottelun jälkeen olikin vuorossa finaalirata (alla.) Linkki youtubeen. Seurueestamme pääsi finaaliin myös Emma ja Sani, Veera ja Kössi, Saana ja Beffi ja Emma myöskin Pocon kanssa, hienosti vaikka Poco olikin "väärän" ohjaajan kanssa. Paljon onnea teillekin, Saanalle erityisesti LUVAsta! Kaikkien meno näytti hienolta ja oli TamSKin lippu korkealla!

Finaaliratakaan ei ollut mikään järjettömän vaikea, ei itseasiassa edes niin paha kuin olin odottanut. Mineissä (14-17-vuotiaat) oli 9 koirakkoa finaalissa, joista vain kaksi teki nollan. Startattiin T:n kanssa neljäntenä, kakkosluokan voittajina. Meidän rata näytti hyvältä, yhtä hätäratkaisu-pakkovalssia lukuunottamatta, kunnes Taika päätti syystä tai toisesta jättää viimeisen kepin kiertämättä, mistä saatiin kielto. Aikamme oli kuitenkin hieno, joten sijoituimme kolmanneksi saaden näin ollen Nuorten SM-pronssia! Taika jaksoi hienosti koko pitkän päivän ja oli muutenkin upea! Hieno T!
Kotiinpäin lähdettiin serti kainalossa ja pokaali kädessä, ihan uskomattomissa tunnelmissa. Kiitos kaikille kannustajille ja onnea muillekin, olitte huippuja! Nyt ollaan sitten kuninkuusluokassa, melkein pelottavaa. Heti huomenna on tiedossa tavalliset treenit. Kuvasaastetta kisoista on luvassa heti kun saan otokset käsiini.

Metsävaellusta, maastojuoksua, treenejä ja flunssaa

En olekaan tainnut kertoa mun ja Taikan epävirallisemmasta harrastuksesta: metsävaelluksesta/-juoksusta.

Sunnuntaina käytiin taas normaaliin tapaan juoksemassa/vaeltamassa, Kaupin metsässä. Ollaan yritetty tehdä kunnon retki vähintään pari kertaa viikossa, se on mahtavaa liikuntaa meille molemmille ja Taikalle oikea henkireikä :) Tehtiin normaalin mittainen, n. 5-6 km lenkki vaikeassa umpimetsämaastossa, johon sisältyi myös kukkuloita ja kiipeämistä vaativia nousuja.  Pidän Taikaa aina maastoreissuilla irti, se pysyykin mukana nätisti ja juoksee yleensä n. 3-10 metrin päässä edellä. Ollaan pyritti kulkemaan mahdollisimman haastavassakin maastossa, jolloin tosin juoksu vaihtuu kaikilla raajoilla kiipeämiseksi. Taika on ketterämpi kuin minä, ja pääsee vaivatta hyvinkin jyrkät kalliot ylös, odottelee sitten laella ihmetellen mun ilmeistä hitautta.

 T pääsee siellä käyttämään lihaksistoaan ihan eri tavalla kuin tavallisilla hihnalenkeillä (jotka tosin ovat meillä aika minimissä, pidän sitä paljon irti) ja tietysti nauttimaan lähes koskemattomasta luonnosta mun kanssa. Toiveissa meillä onkin päästä vaeltelemaan/juoksemaan pidempiäkin matkoja myös muihin metsiin, ensi kesäksi ollaan salaa kaavailtu jonnekin pohjoiseen lähtemistä. Taika on eniten elementissään juurikin syvällä metsissä, ihmisistä kaukana, vaikeassa maastossa. Ja myönnän itsekin nauttivani siitä.

 Kaikki kuvat olen ottanut viime perjantaina, kun tehtiin vähän lyhyempi reissu ja otettiin vaihtelun vuoksi Minnikin mukaan. Taika oli selkeesti hämmentynyt Minnin mukaantulosta, mutta pomppi ja ilakoi silti, veti muutamat juoksuhepulitkin (kuten asiallista on.)

Puskassa oli joku jännittävä eläin. Se oli pakko koittaa metsästää!

Klik klik kuvia suuremmaksi.

Maanantaina sitten agitreenattiin Niihamassa, tehtiin jotain helpohkoa takaakierto-painotteista rataa. Taika tekee takaakierrot niin varmasti, että niitä ihan ylpeydellä esittelin! Otettiin myös keinua, edelleen namilätkäpalkalla, ja pikku-susi teki huipusti nekin! Onnistuin kuitenkin nappaamaan itselleni jostain äkäisen flunssan, joten tiistain koiratanssitreenit jäivät välistä ja tänään makaan sohvanpohjalla. Nyt on vaan keskityttävä lepäämiseen vaikka tekisi mieli mennä treenaamaan, en tiedä päästäänkö vielä huomennakaan. Lauantaina on pakko olla terve, koska tiedossa on matka Nuorten SM-kisoihin! Nyt pari päivää Taika joutuu tyytymään kotona nukkumiseen, lyhyisiin lenkkeihin (ja muihin lenkittäjiin kuin minuun.) Saapahan levätä ennen viikonloppua.

Agitreenit tällä viikolla

Maanantain agilitytreenit oli normaaliin tapaan Niihamassa. Paikalla oli aika paljon jengiä, päästiin kuitenkin hyvin tekemään. Rata oli ihan ihmeellinen "aurinkorata" jossa keskellä oli kaksi puolikuun muotoista putkea ja sakaroina hyppyjä. Kaksi eri rataa siitä sitten muodostui, toinen oli suht. simppeli vauhtirata (ja vauhtiahan löytyi!) ja toinen haastavampi tekniikkarata. Kun putken päitä oli neljä tarjolla ei pieni pystykorva meinannut millään kyetä päättämään mistä kolosta singahtaisi sisään! Singahtelua oli kuitenkin ilmassa yllin kyllin ja treeni oli hauska. Valmentajan kanssa puhuttuamme tultiin siihen tulokseen, että kontaktejen alastuloille ruvetaan palkkaamaan namilätkällä, myös keinulle. Niitä treenattiin sitten urakalla ja keinu on saatu tällä viikolla hyvään pisteen kisahudeista huolimatta. Treeni oli hyvä ja ainakin ohjaaja sai paljon mietittävää ;) Pitäis kuulemma muistaa ne kädet ja liikkeisiin pitäis saada enemmän jatkuvuutta. Onpahan treenattavaa!

Torstain kaksituntiset agilitytreenit E-puistossa, paikalla oli yhteensä varmaan 12 koiraa, joista kaikki ei kylläkään treenannu. Koko poppoo tuli hyvin juttuun, Taikaa kiinnosti erityisesti vuoden ikäinen bordercollie jonka kanssa olis ollut kiva juosta ja riekkua. Treenattiin tämän viikon Tampereen Kv-rataa, joka ei sitten ollutkaan mikään ihan helppo... Vaikeimmaksi muodostui muurille heittäminen, T meinas juosta siitä ohi ihan väkisin! No, kunnon haltuunotolla sen sai jotenkuten kuitenkin onnistumaan. T:llä oli taas vauhtia, se ilmaisi kaikki mun korjaukset haukkumalla ja oli kunnon ilmoittelutuulella muutenkin. Kontakteja vahvistin taas namilätkillä, mikä sujukin ihan hyvin. Taidan pitää ne siinä nyt ainakin nuorten SM-kisoihin asti (jotka muuten on jo viikon päästä!) Alussa Taika jää hyvin paikalle ja tulee käskystä salamana. Se oli hyvin ohjattavissa koko radan, parissa kohdassa jäin vähän liikaa jälkeen ja tuli haparointeja. Edelleen pitäis keskittyä liikkeiden jatkuvuuteen enemmän, ja tietysti vauhtiin.
Treeni oli kuitenkin tosi hyvä vaikka haasteita radassa riittikin. Haasteita me kaivataankin! Jos saan aikaiseksi niin lisään myöhemmin ratapiirrustuksen.

Koiratanssia ei olla päästy tällä viikolla treenaamaan, mutta tiistaina olisi tarkotus taas mennä. Nyt ollaan tyydytty kertailemaan liikkeitä ja ottamaan perus tokoliikkeitä. Tänään treenasin Taikalla kaukokäskyjä ja luoksetuloja pariin otteeseen ja se teki tosi pätevästi.

Minni 7v!

Minni eli Thomdy Dom's Wild Rose täytti eilen maanantaina 7v! Rouva nautti syntymäpäivästään lenkkeilyn ja ruokailun merkeissä, se kai tärkeintä. Minni on mahtava koira joka on opettanut minulle paljon ja jonka kanssa koiraharrastukseni aikoinaan lähti käyntiin, vaikka Minni onkin lähinnä kotikoirana. Minni on käytännössä vanhempieni koira vaikka kuuluukin virallisesti minulle ja äidilleni, ja sillä on ikuisesti erityinen paikka mielessäni :)

Hyvää syntymäpäivää siis Minni, paljon pusuja minulta ja Taikalta! Lisään myöhemmin vielä 7-vuotiskuvan sankarista.

Minni leikkii Taika-pennun kanssa vuonna 2008

Minni 8vkoa