Joukkue SM-5 2017

Viime viikonloppuna ne sitten kisattiin: agilityn SM-kisat Lappeenrannassa. Taikan kanssa osallistuimme luonnollisesti yksilökisaan, mutta tänä vuonna myös joukkueeseen kun meitä oli pyydetty VEIKKin joukkueeseen lainaan. Ilolla suostuin toki! Joukkueen muut koirat koostuivat papilloneista, ja heitettiinkin läppää että jos tällä rotukokoonpanolla (3xpapillon + 1xkleinspitz) pystytään laittamaan kampoihin terriereille ja shelteille, niin saadaan olla aika helkkarin ylpeitä itsestämme. Ja näinhän me sitten tehtiin!

 Ajeltiin perjantaina jo Saimaan rannalla sijaitsevaan majapaikkaamme, jossa majoituttiin Kuopiolaisten kanssa. Hotelli oli ihan super kiva ja kauniilla paikalla.

Lauantaiaamuna sitten pelipaikalle. Ensimmäinen joukkueen koira sai hylyn, vaikka rata muuten olikin tosi hieno. Sandra Deidda oli tehnyt hyvin haastavan radan minijoukkueille, ja vielä pistänyt siihen tiukan ihanneajan, jota jopa vähän löysennettiin päivän edetessä kun kukaan ei siihen tuntunut pääsevän. Nollia tuli todella vähän tältä radalta. Kannustettiin seuraava joukkueemme koira yliaikavitosella maaliin, ja oltiin taas kiinni kisassa! Kun kolmas koiramme teki nollan pienellä yliajalla, tajusimme että tässä taidetaan lähteä joukkuefinaaliin, kun rata on ollut niin vaikea ettei monella joukkueella edes ole kahta tulosta. Ja niinhän siinä kävi, että joukkueemme lähti kuumassa ryhmässä finaaliin sijalta 12!! 

Tämä tiesi sitten minulle ihan hulluja paineita, koska Taikan kanssa olimme joukkueen ankkurikoirakko ja starttaisimme finaaliin kuumassa ryhmässä, mutta yksi hylky alla joten Taikan olisi tehtävä tulos jotta joukkueen tulos säilyy. Lähdin finaaliin tekemään nollaa, salaisena toiveena nostaa meidät top-10 porukkaan, mikä olisi ihan hullun siistiä. Joukkueen tuki oli ihan mieletöntä, meillä oli paras yhteishenki ikinä ja eläydyttiin toistemme suorituksiin ihan kympillä. Hienoin joukkue!

Sitten se oli menoa. Ikinä ei ole radalle meno jännittänyt näin paljoa, kun oli tiedossa että nollalla voitaisiin olla aika korkeallakin.

Aksakuvat joukkuefinaalista on ottanut Nikolai Niemi!

Ja niinhän siinä kävi, että maaliin tultiin kuin tultiinkin NOLLALLA ja vielä tiukan ihanneajan alle vajaa puoli sekkaa!! Maalissa fiilis oli aika sanoinkuvailematon. Istuin maassa palkkailemassa koiraa, joukkue halasi, vähän itketti. Olin ihan hitokseen ylpeä että sain hermoni pidettyä kasassa! Kuunneltiin kuulutuksia, ja kuuluttaja totesi ratamme jälkeen että "tällähän voidaan olla yllätävän korkealla". Ja niinhän siinä kävi, että joukkueemme päätyi sijalle SM-5 /66. joukkueesta!

Paras joukkue ja parhaat koirat!

Niin kiitollinen, iloinen ja onnellinen huippusuorituksesta, joka onnistuttiin meidän kääpiökoirilla vetämään tuossa kisaseurassa! En olisi voinut kuvitellakaan että noustaan noin korkealle meidän nollalla! Taika oli ihan väsynyt +34 asteen lämpötilassa ja odotettuaan koko päivän, mutta jaksoi silti niin hienosti!

Linkki Taikan rataan

Sunnuntaina oli sitten yksilökisan vuoro. Rata meni muuten hienosti ja kaikki vaikeat jutut onnistui, Taikalla oli vauhtia viilentyneen kelin johdosta enemmän kuin edellisenä päivänä. Se löysi kuitenkin yhden ylimääräisen renkaan, joka oli varsin mielenkiintoinen ratkaisu :D Hyvä mieli jäi yksilö-SM-skabastakin kuitenkin, eikä dropannut tunnelmaa kun joukkuepäivä meni niin nappiin! Lisään tähän kuvia ja videon yksilöpäivästä sitä mukaa, kun niitä saan. Taika oli myös jälleen Suomen paras kleinspitz, jo neljättä vuotta peräkkäin ;)

Maailman rakkain ja hienoin tyyppi. Jo neljättä kertaa SM-kisoissa! Ensi vuotta kohti?

Velmuilme ja oleellinen mustekalavinku

Niin kiitollinen ja iloinen siitä, että 9-vuotias koira on vielä arvokisakunnossa ja saadaan vielä jatkaa yhdessä! Olivatko nämä meidän vikat SM-kisat, sitä en vielä osaa sanoa. Mennään kisa kerrallaan ja päivä kerrallaan, nautitaan joka hetkestä ja tehdään yhdessä. Taika on myös ilmoitettu MM-karsintoihin reilun viikon päähän, meidän tokat MM-karsinnat koskaan!