Naskalinaalin ensimmäinen viikko

Lumolle tuli keskiviikkona 9 viikkoa mittariin. Strategiset mitat n. 2150g ja himpun vajaa 25cm. Ilmeisesti se on aika iso? Paino voi vähän heittää, sillä energisen monsterin punnitseminen keittiövaaka+muoviämpäri -yhdistelmällä ei ole se ihanteellisin homma. Mutta viihdyttävä.

Lumo 9vko 2pvä, n. 24-25cm, 2,1-2,2kg

Tyypin ensimmäinen viikko kotona on ollut täynnä ihmeitä. Sunnuntaina keskityttiin tutustumaan toisiimme ja Taikaan, harjoiteltiin vähän remmissä kävelyä. Maanantaina vein tyypin metsään, joutui parka ihan itse kävelemään pari sataa metriä hihnassa sinne. Metsässä oli aika jännää, ja tyyppi pysyi hyvin hollilla vapaanakin. Muuten riekuttiin kotipihassa ja harjoiteltiin istumista. Tiistaina suunnattiinkin sitten jo autoilemaan, otettiin suunnaksi Wuf.fi. Lumo oli autossa ihan hiljaa, ja kaupassa... no, täynnä pentuenergiaa. ;) Kaikki ihastelivat tyypin reippautta, mikään ei pelottanut ja pentu oli ihan valmis leikkimään hyllystä napatulla tiikerillä heti paikalla. (Lienee sanomattakin selvää että tiikeri lähti mukaan kotiin.) Lumo meni innolla moikkaamaan kaikkia kaupassa olleita ihmisiä, ja yritti ryöstää hyllyistä kaikenmoista kamaa. Pähee tyyppi.

Lumo ja ostokset: peti ja tiikeri

Virallinen isosisko-pikkusisko pose

Keskiviikkona käytiinkin ensimmäisen kerran koko porukan kanssa lenkillä. Kahden koiran taluttaminen ei yleensä liene ihan näin kamalaa rakettitiedettä, mutta sekoileva pentu ja juoksuja tekevä aikuinen ei ole hyvä yhdistelmä. Päästiin kuitenkin puolen kilometrin lenkki loppuun, ja Lumon kanssa käytiin vielä metsän puolella kuljeskelemassa vapaana ja natustamassa mustikanvarpuja. Illalla oli Taikan treenien vuoro (maailman hienoimmat puomin onoffit!!) ja pentulainen lähti mukaan. Halli olikin ensimmäinen paikka, jossa penneliä jännitti. Leikkiminen ei maittanut, namit sentään kyllä. Ihan reippaasti se kulki (ja olisi halunnut leikkiä villakoirien ja mitteleiden kanssa), mutta selvästi jännitti. Täytyy ottaa tyyppiä urakalla mukaan treeneihin että leikkikin alkaisi sujua hallissa. Taika leikitti Lumoa oikein urakalla kotona, ja illalla oli väsynyt pentu menossa unille.

Orava?

Seisoja!

Eilen käytiin taas aamurientojen jälkeen metsäilemässä, ja Lumo olikin varsin reipasta pentua. Metsässä on aukio, vinttikoiraradan parkkipaikka, jossa käytiin leikkimässä narulelulla ja hitiksi muodostuneella huivillani. Tyyppi veti kyllä huivia ihan täysiä.

Eilen iltapäivällä otettiin suunnaksi Koiranpäiviä eläintarvikemyymälä, Lumo lähti mukaan autoilemaan ja katselemaan maailmaa. Muutaman päivän tarkkailun jälkeen olen sitä mieltä, että tuo pentu raapii itseään enemmän kuin pennun pitäisi, ja sen silmät vuotavat enemmän kuin tarpeeksi, joten kokeillaan nyt toista pentusapuskaa. Isona Lumokin siirtyy syömään pääosin raakaa, mutta nyt kokeillaan vielä mennä nappulapainotteisella sekaruokinnalla. Koiranpäivissä Lumo tapasi ihanan kiltin partacollien, eikä jännittänyt yhtään. Naskalihirviö oli myös valmis ryöstämään hyllystä kissanleluja ja pistämään leikit pystyyn, sen reippaus ei taaskaan pettänyt. Mukaan lähti pussi Acana Puppy & Junioria, kokeillaan miten vaikuttaa kunhan saadaan siirryttyä siihen pikkuhiljaa. Kaikki tarjotut lihat Lumo on hotkinut hirveällä vauhdilla, näkee kyllä mikä maistuisi parhaiten.

 Lumon seitsemäs päivä kotona on tänään, ollaan oltu tunnin verran metsässä ja pihassa riekkumassa. Metsän puolella Luu on saanut jo niin paljon itsevarmuutta, että tänään ei enää huvittanutkaan tulla luokse kun toinen vaihtoehto oli pelleillä matalan puron jäällä (...) tai syödä pupunpapanoita. Täytyy ruveta kiinnittämään huomiota luoksetulojen megapalkkaukseen, ja toisaalta lakata hösäämästä kokoajan ja antaa pennun vähän itsekin katsoa että missäs se äiti oikein meneekään.

Meillä ei kerjätä.

Pentu on kyllä ollut niin paljon ja vieläkin enemmän. En käsitä miten olen pärjännyt ilman tähän asti, se on ihan timanttia. Kolmella sanalla: pureva, räyhäkäs ja rohkea. Huipputyyppi, varpaat ihan pureskeltuina.