Vauhtia!

Tiistain parin tunnin valkkutreeneissä juostiin eilen kovaa. Koirat kesäkuntoon -yritys on päällä mistä syystä yksi jos toinenkin sai juosta koiransa kanssa ihan kunnolla. Sain kerrankin olla onnellinen että oma koirani on niin pieni!

Tälläista rataa juostiin. Putken 14 olisi saanut tehdä kummasta päästä tahansa mutta tuohon päädyin. Taikalla tuntui olevan välillä vähän korvat hukassa ja hajut kiinnostivat enemmän kuin yleensä. Päivän yllättäjä oli kuitenkin Taikan kontaktit! Vau! Neiti pysähtyi lähes joka kerta eikä lähtenyt lätkimään ennen tule-käskyä kuin kerran. Ei hämmentynyt takaaleikkauksistakaan. Edistystä on siis tapahtunut ainakin yhden asian kanssa!

Toisenkin asian kanssa on edistytty: oltiin iltapäivällä rallaamassa metsässä ja Taika oli irti. Jostain ei-mistään ilmestyi beagle T:n nenän eteen. Beagle oli kiltti ja tuijotteli Taikaa raukeana. Vaan mitä teki puuhkis? Jäi odottamaan minua. Ei haukkunut. Ei riekkunut eikä kiljunut, vaan jäi odottamaan että otin sen kiinni ja ohitettiin beagle. Vau miten hieno T! Mitään tällaista ei olisi vielä pari vuotta sitten voinut uneksiakaan.

Muistaakseni mainitsin joissain syksyn postauksissa Taikan epätoivoisesta ruokatilanteesta ja karvattomuudesta. Vaan vielä mitä! Ruokinta on vaihtunut tyystin ja puuhkis on saanut puuhkansa (ja valitettavasti myös painoansa...) takaisin parissa kuukaudessa. Aiheesta lisää myöhemmin, mutta sanonpahan vaan että kyllä sillä ruokinnalla on merkitystä. Ja paljon.

Taikan iltaruoka yhdeltä päivää