2015

Niin se vuosi vaan vaihtui ja Lumon virallinen pentuvuosi loppui. Tavallaan haikeaa, mutta kestää kyllä jonkun aikaa että pääsen yli tämän pentuajan traumoista! Tosin millään tasolla valmis Lumo ei edelleenkään ole, se tuhoaa jonkun verran vieläkin ja hihnakäytöksessä, odottamisessa ja ihan kaikessa on vielä hiomista. Mutta ei sen ole aikuinen tarkoituskaan vielä olla. Tänä vuonna Lumon kanssa keskityttiin elämän perusasioiden opetteluun ja luotiin pohjia tuleville harrastuksille, ja siinä on onnistuttu hyvin!

(c) Siru Rajala

 Joitain tavoitteitakin meillä oli tälle vuodelle, kursivoituna onnistuneet:

- Viimeinen agiserti heti kun voidaan se saada, kesän aikana -> Taikasta agilityvalio!
Taikasta tuli agilityvalio Janakkalassa toukokuussa, iso unelma täyttyi. Taika sai neljäntenä kleininä kautta aikain nimensä eteen FI AVA. Taika oli myös vuoden menestynein kleinspitz tämän vuoden rankingin perusteella.

- Tokouran korkkaaminen virallisissa kokeissa ennen kesän alkua. Aika radikaalia!
Toko ei ole Taikan laji, vaan tänä vuonna keskityttiin hömppäämään koiratanssin parissa agilityn lisäksi.

Lumo 6kk, Taika 6v

- Koiratanssi: esiintyminen tai joku kilpailu vuoden aikana. Koreografia valmiiksi, vaikka laji onkin meille hauskaa hömppäilyä, eikä varsinaisia tulostavoitteita ole.
Check! Joulukuun Messarin kisoista tuotiin kotiin ALO1 KUMA, joten tavoite ylitetty!

- Uusia lajikokeiluja! Vuonna 2013 kokeiltiin rally-tokoa, canicrossia ja doboa, tänä vuonna ajateltiin tutustua jälkeen, hakuun (ainakin ohjaaja), uintiin ja juosta entistä enemmän.
Tänä vuonna kokeiltiin uintia, juostiin enemmän kuin edellisenä vuonna, tehtiin vähän hajuerottelua ja luennolla kävin kuuntelemassa pelastuskoiratoiminnan juttuja.

- Ensimmäinen hyppyserti
Ei ole onni meille myötä hyppyradoilla! Ehkä ensi vuonna?

- SM-kisoihin pääseminen, mahdollisesti myös MM-karsintoihin?
SM-kisoissa oltiin ja hauskaa oli! Mieleen jäi onnistunut hyppyrata, vaikka finaalipaikkaa ei irronnutkaan. Karsintoihin jäi voittonolla puuttumaan tänä vuonna, mutta ei sitä aktiivisesti yritettykään karsintojen sijainnin takia. 
Harrastuksiin liittymättömiä tavoitteita Taikalla oli myös muutama:
- Olla yhä parempi koirien ohittaja lenkkeillessä
- Juosta äiskän kanssa entistä enemmän ja pidempiä matkoja
- Rällätä Hilman kanssa
- Päästä ainakin yhdelle vaellukselle ja tehdä muutenkin pitkiä metsäreissuja
- Löytää ruokavalio, joka ei aiheuta kutinoita
Taika on siirtynyt pääasiassa raakaruualle, ja kutinat ovat muisto vain. Sillä on myös vihdoin turkki!

(c) Inka Räsänen

- Tulla alkuvuodesta hyväksi isosiskoksi.
Lumo liittyi laumaan helmikuussa!

Agilitystartteja meille kertyi tänä vuonna 32 kappaletta, eli yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Nollia näistä oli 14 kappaletta, nollaprosentti oli siis noin 44%. Aika kiva! Saatiin myös piirinmestaruushopeaa joukkueessa, jonka radalla tehtiin myös nolla. Kaikkia tuloksia ja nollia tärkeämpää on kuitenkin se, että mulla on nyt kotonani kaksi iloista, tervettä harrastuskoiraa. Mikäs sen parempaa!

Ensi vuodelle asetan hauskuuden vuoksi muutaman tavoitteen, vaikka tärkeintä on toki että myös vuoden päästä mulla on kaksi tervettä, onnellista harrastuskaveria. 

- Taikalle hyppyserti, osallistumisoikeus ainakin SM-kisoihin ja ehkä karsintoihinkin
- Ainakin yksiin kisoihin ulkomaille!
- Terve ja onnettomuudeton agilityvuosi molemmille
- Lumon kanssa esteet kuntoon vuoden mittaan. Ehkä syksyllä hyppyradalle, mikäli kepit on kunnossa ja hyppytekniikka näyttää hyvältä. Virallinen mittaus kesäkuun jälkeen, vaikka taitaa olla tämän medin kohtalo sinetöity kun nyt vuoden ikäisenä penska on kotimittauksella kokoa 37-38cm, 8kg.
- Lumon luustokuvat ja terppatarkit kesällä. Iik. Megaiik.
- Lumolle harrastus-H näyttelyistä!
- Lumon kanssa ehkä toko- tai koiratanssimölleihin? Olisi myös kiva kokeilla jotain ihan uutta harrastusta. Uimassa voisi käydä useammin.
- Omat opiskelut siihen vaiheeseen missä niiden kuuluisi tämän vuoden jälkeen olla :D ja oma treeni pysymään yllä edes kohtalaisesti. Uusi pesäkolo myös tulee eteen tänä vuonna.

Riehakasta Uutta Vuotta kaikille! Päriskää vähintään yhtä paljon kuin kuluneena vuonna!

Enemmän duoo ku sooloo

Oman seuran kisat tänään Lempäälässä!

Ekalle radalle lähtiessä Taika oli aaaivan intopiukkana. Pyöri ja pörräsi ja huusi. Juuri sellainen kun agilitytaikan kuuluukin olla. Radalle lähtiessä fiilis oli hyvä: me halutaan molemmat tehdä tätä, ja meni miten meni niin meillä olisi aivan sairaan hauskaa. Ja sitä oli! Taika oli mielettömällä kiireellä liikenteessä, tokalle esteelle valssi veeeenyi ja koira kaarratti. Tuli kuin tulikin ohjaukseen ja lähetin itsenäiseen takaakiertoon, tarkasti kurre kiersi. Seuraavat esteet meni kuten oli pläänätty, kepeille haki hyvin ja sain ajoissa niiden jälkeisen valssin tehtyä. Kääntyi hyvin tiukkaan putkikulmaan ja tulla tykitti loppuun. Ohjaaja oli hidas, koira oli nopea, meillä oli hirveän kivaa! Etenemäksi paljastui joku 4,1 pintaan. Aikaa jäi nelisen sekuntia.

Pätevä kurre sai odotella pari tuntia, kuljettiin ulkona ja juotiin kahvia. Toka rata oli agirata, vaikutti kohtuulliselta. Neitieläin oli edelleen täpinöissään ja puhkui intoa radalle lähtiessään. (Yritti mm. mennä viereiselle maksien radalle suorittamaan :D) Radan alku oli kinkkinen, sujui hyvin. Sain takaaleikattua keinulle, hyvä ja nopea keinu. Tosi paha pimeä putkikulma, johon kävin valssaamassa vaikka kiirus tulikin. Hyvin kääntyi ja meno oli NIIIN sujuvaa että vau! Kunnon flow-rata. Kunnes putki. Puomin kontaktista riemastuneena unohdin ottaa koiran haltuun ja sinnehän se posahti väärään päähän. Mutta näitä sattuu! Taiksu oli varsin pätevä ja juostiin maaliin.

Koko päivän pikkunaali kulki hirmu kivasti ja kisoissa oli hauskaa. Toki se yksi arvokisanollakin lämmittää. Näillä eteenpäin!

It's not about being better than everybody else. It's about being better than you ever thought you could be.

Aikamoinen viikko takana! Elokuun viimeinen viikonloppu oli aurinkoinen, me vietettiin se tosin pääosin sisätiloissa Naurava Koira Areenalla Riihimäellä Lotta Vuorelan ja Sonja Paavolan agilityleirillä. Ja olipas leiri! Lauantaina oli luento Agilitykoiran huollosta, sekä molempien kouluttajien treenit. Sonjan treeneissä puuhailtiin erilaisten takaakiertovariaatioiden kanssa ja Lotalla hinkattiin valsseja. Osaan kuulemma sittenkin valssata! Taika oli ihan mahtava koko lauantain, tyyppi oli liekeissä kaikesta mitä tehtiin. Ja koska agilityä ei olisi muuten tullut tarpeeksi päädyimme nukkumaan halliin putken ja hypyn väliin makuupussiin. Ihan hyvin nukutti! Taikan mielestä oli äärettömän hyvä idea singahtaa heti ekaksi aamulla putkeen. No onhan se.

Sunnuntaina oli koko radan treenien vuoro, me mentiin Lotalle. Sitä ennen oli psyykkistä valmennusta, josta luulin ottaneeni opiksi paljonkin. Treenejen loppupuolella Taikan puomin kontakti hajosi ja olin kohtalaisen varma että elämä loppuu siihen. Ei tainnut jäädä psyykkisestä valmennuksesta päähän mitään. (Paljastus: tiistain kisoissa kontakti oli maagisesti korjaantunut.) Muuten Taika oli sunnuntainakin mahtava ja saatiin paljon positiivista palautetta, mutta myös ohjaajalle muistutuksia ohjauksen tehokkuuden tärkeydestä. Exactly.

Lumo oli viikonlopun hoidossa vanhemmillani, ja maanantaina olikin sitten pentulityn vuoro. Luu puuhaili lähinnä eteenmenoa ja valssia. Keskiviikkona Luudels pääsi uudestaan hallille, ja olikin eripätevä. Mulle alkaa vihdoin aueta oikeat tavat treenata sitä ja virittää se oikeaan (lue: hulluun) mielentilaan. Projektina onkin nyt treenata sen kanssa usein, mielettömässä vireessä lyhyitä pätkiä. Raivokkaaseen fiilikseen päästyään se on ihan pidättelemätön.

Tiistaina kisailtiin kaksi starttia omassa hallissa, ekalta nolla (etenemällä 4,01m/s) ja tokalta hylky. Varsinkin eka rata tuntui tosi hyvältä, vaikka radat olivatkin varsin helppoja. Kontaktit meni hyvin kunhan vaan pidin oman asenteen oikean huolettomana niillä. Videolle tuli luonnollisesti vain hylkyrata, jossa oma ohjaus onkin sitten vähän sitä sun tätä. Ilmeisesti kuvittelen ainakin ettei koiraa tarvitse ohjata takaakiertoon ennen kuin se on jo lukinnut esteen. Juu-u.

Torstai ja perjantai lomailtiin agilitystä, vaikka hinku hallille oli kova. Kouluhommia on tehty tämä päivä, ja loppuviikko muuten on kulunut metsälenkkeillessä. Tänään tehtiin pitkästä aikaa yli tunnin remmilenkki kaupungissa päin ja sehän meni varsin leppoisasti. Alkaa kakarakin oppia kulkemaan ja ohittelemaan. :) Metsäily on ollut kivaa, syksy alkaa olla täällä ja sieniä ja puolukoita on mielettömästi.

Loppukevennykseksi Lumon onoff-mietiskelyä tältä aamulta. Kyllä se sieltä löytyy! ;)

Huomenna suunnataankin sitten Nokialle puolustamaan Piirinmestaruushopeaamme! Meillä on mahtava joukkue joukkueskabaan ja sitä odotan erityisellä innolla. (Ainoa mitä en odota innolla on herätys 5.15. Huoh.) Siellä nähdään!

Perässä vielä linkkipläjäys jos blogger ei näytä videoita:
Lumon onoff
Tamskin kisat
Naurava Koira 1
Naurava Koira 2
Naurava Koira 3

Tuplanolla Orivedeltä!

Oriveden kisoista kopsaistiin eilen ihan kiva tuplanolla!

Hypäri youtubessa. Agirata B youtubessa.
Eka rata ei tullut videolle, siitä tuomari antoi mielipidevitosen. Taikan takajalka kopsahti pituuteen, josta vitonen. En itse ole ihan vakuuttunut miten se oikeasti olisi pitänyt tuomaroida, mutta varmaan ihan oikea päätös.  Tokalta radalta nolla etenemällä 3,98m/s, -6,77s. Kolmannelta niinikään nolla, hypäri oli kyseessä, kipaistiin vauhtiin 4,37m/s ja aikaa jäi -6,76s. Ihan kivat ajat, vaikka olikin hirveän kuuma!

Ekalle radalle juostiin 300 metrin päästä lämppälenkiltä tutustumaan, ja oltiin starttaamassa ekana... Koira paikkaistumaan kentän laidalle, ratikseen pariksi minuutiksi, koira mukaan ja vesikipolle, nakki taskuun ja radalle. Onneksi edessä olikin luokkanousija. Ja hyvin sekin meni! Kaarrokset venyi kaikilla radoilla taas, ja omassa juoksussa oli vikana suunnilleen kaikki. Jotenkin oma liike ei ollut yhtään säpäkkää, vaan venyin kuin spagetti. Kuuma varmaan vaikutti siihenkin. Jokatapauksessa olen huipputyytyväinen meidän kisasaldoon, kun reissukaveri nappasi vielä voittonollan. Kyllä spitzit pärjää!

Reteet nakupörröt!