#5 Mitä naaleilla on kupissa?

Ruokintatyylejähän on yhtä monta kuin ruokkijaakin, mutta koska en ole pitkään aikaan löpissyt mitään naalien ruuasta, niin ajattelin antaa palaa loskapäivän kunniaksi.

Naalit ovat syöneet jo viitisen vuotta ns. 50/50 -tyylillä, eli puolet raakaa ja puolet nappulaa. Käytönnössä suhdeluku raa'an ja nappulan välillä on vähän kausittain vaihdellut, ja puhtaasti raa'allakin ne olivat Lumon pentuaikana puolisen vuotta, mutta kuvaan silti tyyliä nimityksellä 50/50. Nykyään ollaan aika lähellä sitä, vaikka välillä päivästä riippuen suhdeluku vaihtelee niin että on täysin raakoja päiviä, ja täysin nappulapäiviä esim. reissussa. Periaate lienee kuitenkin selvä.

Käytännön elämän helpottamiseksi naalit saavat lihaa aamulla ja nappulaa illalla. Tämä ei johdu eri sulamisajoista tms, joilla ei ole käytännössä mitään merkitystä. Puhtaasti käytännön syy. Aamulla lihat ja lisät lätkäistään kuppiin, jotka naalit tyhjentävät samalla kun keittelen aamukahvia itselleni lenkin jälkeen. Illalla sitten sen mukaan paljonko kumpikin on saanut päivän mittaan muuta ruokaa (onko ollut treenejä yms.) kippaan niille hyppysellisen nappuloita kongeihin, joista ne syövät iltaisin. Hyvin simppeliä siinä mielessä. Illalla otan myös sulamaan seuraavan aamun ruuat, ellei niitä ole vielä valmiina jääkaapissa.

Ruokalasti jipii!

No mitä se liha sitten on? Sitä mitä halvalla saan. En kannata välttämättä mitään tiettyä merkkiä, mutta yleensä ostan Mushia koska sitä myydään työpaikallani. Yhtälailla kuitenkin voin hyvistä tarjouksista ostaa lihaa ihan ruokakaupasta, esim. Prismassa käydessäni siellä on usein miinuslappuja lihapaketeissa. Mush on tällä hetkellä minulle halvinta, eikä laadussa ole ollut valittamista. Kaikkein kätevimpiä ovat nuo kuvissa näkyvät "pullat" joissa liha on pakastettu valmiiksi 25 gramman paloihin. Ostaisin pelkästään niitä jos en olisi näin köyhä opiskelija. Pikkukoirien kanssa ne ovat helpoimpia, kun Taikan aamuruoka olisi kolme palleroa ja Lumon neljä-viisi. Mutta koska samaa tavaraa saa paljon halvemmallakin, niin useimmiten ostan puolen kilon pötköjä, joista sitten koirat syövät 2-3 päivää, jonka ajan pötkö kyllä säilyy koirillesyöttökelpoisena jääkaapissa. Aika paljon syötän myös ihmislaatuista jauhelihaa, kun sitä saa usein halvalla marketista.

Muutakin sitten syödään kuin perus sikanautaa tai kalkkunaa. Kaksi juttua pitää opetella 50/50 ruokkiessa: D ja sinkki. Bonuskysymyksiäkin on, mutta nuo ovat oleellisimmat. D-vitamiinin saannin turvaamiseksi syötän kalaa, useimmiten silakkaa. Välillä myös lohta. Silakka on näppärä saksilla leikellä pieneksi, tai vaihtoehtoisesti nakata kokonaisena kuppiin naaleja hauskuuttamaan. Yksi naali saa päivittäisen D-vitamiininsa puolikkaasta pienehköstä silakasta. Nappulastakin saa jonkin verran, joten en ole aina niin tarkka tuleeko naalien D raa'asta ihan joka päivä. Yhtä hyvin kalan sijasta voisi käyttää jotain tippavalmistetta. Itse käytän laiskana päivänä kalanmaksaöljyä. Katiskasta (klikskliks) löytää lisää juttua deestä jos kiinnostaa.

Hauskintahan on jos ruoka tuijottaa

Toinen muistettava on siis sinkki. Sitäkin saa myös nappulasta, mutta sekin jää väkisin vajaaksi. Sinkistäkin voi lukea Katiskasta (kliks.) Naalit nauttivat sinkkinsä Kelasin - tabletteina, löytyy ihan apteekista. Jaan yleensä tabletin puoliksi epätasaisesti niin, että Lumo saa isomman ja Taika pienemmän puolikkaan niin päästään suunnilleen viitearvoihin kun laskee kuivamuonastakin tulevan osan mukaan. Ehkä voisin antaa vähän enemmänkin nyt kun tätä laskeskelin, mutta siihen pitäisi vaihtaa valmistetta että laskeminen tableteista olisi helppoa. Pitää miettiä. Kalkvita-purkki tuli kuvaan myös, koska niinä päivinä kun naalit eivät saa nappulaa juurikaan syystä tai toisesta, pitää muistaa myös kalsium. Kalsiumin voi hankkia luusta helposti (gramma per painokilo), mutta jos sitäkään ei ole nyt tarjolla niin purkista löytyy.

Maksaa annan suunnilleen kerran viikossa. A-vitamiini varastoituu, joten sitä ei tarvitse säätää päivittäin. A-vitamiini tulisi juuri ja juuri katetuksi nappulallakin, mutta kun meillä se kuitenkin tuppaa jäämään alle puoleen niin olen antanut maksaa. Plus että naalit ovat ihan hulluina siihen.

Viikkoannos maksaa yhdelle naalille, ei vie vararikkoon

Sitten on vielä hauskuutuslisät. Arthroflex-purkki on voitettu kisoista kesällä, ja olen sitä syötellyt ylläpitoannoksena Taikalle siitä asti epäsäännöllisesti ja etenkin kisakausilla. Onko siitä hyötyä? Tuskin. Ehkä. Onko siitä haittaa? Ei. Siispä käytämme sen. Tuskin ostan kuitenkaan lisää kun tämä loppuu. Magnesium sen sijaan on meillä käytössä palautumisen edistämiseksi. Käytän sitä kisapäivinä juottojen yhteydessä, sekä rankkojen treenirupeamien ympärillä, noin kaksi päivää ennen ja päivän yli, sekä tietysti ko. päivänä. Hyötyä vai ei, mene ja tiedä, mutta kohtalaisen vahvaa näyttöä magnesiumin käytöstä koirien lihaskramppien ehkäisemiseksi ja palautumisen sekä suorituskyvyn parantamiseksi on olemassa. Arkisin emme käytä, kun en näe mitään syytä.

Summataan setti vielä pakettiin: puolet lihaa, puolet nappulaa (tällä hetkellä Acana Grasslands, mutta vaihtelee meillä jatkuvasti sen mukaan mitä satun hankkimaan). Kylkeen sinkki ja D. Jos/kun nappulan määrä putoaa alle puoleen, lisään vielä kalkkia päivittäin ja maksaa kerran viikkoon (A). Puruluita naaleilla on hampaiden hoitoon pitkälti aina, ehkä kerran/kaksi viikossa ne saavat raakaluut kun kerkeän vahtimaan niitä ettei kumpikaan älykäs eläin päätä tukehtua omaansa. Ne ovat puhtaasti ajanvietteeksi ja hampaille hommaksi.

Joko syödään