Talven treenejä ja vastoinkäymisiä

Loppusyksy tai pikemminkin jo alkutalvi on kulunut agilityn osalta heikoissa merkeissä. Lumon kanssa päästiin kohtalaisen aktiivisesti treenaamaan marraskuun alkuun saakka, keskityttiin etenkin suullisten vahvistamiseen, iänikuisen puomiin ja itsenäisyyteen. Kokonaisuus tuntui helpolta, hyvältä ja toimivalta, joka palkittiinkin lokakuussa yhdellä nollalla ja meidän etenemäennätyksellä agiradalta 4,88m/s, sijoituksella 2.

Sitten alkoikin alamäki: ensin Lumo oireili karvatupon syömistä, ja estyi dopingin takia osallistumasta koiratanssin SMeihen. Sitten Lumo nieli korvatulpat, ja pelleiltiin parafiiniöljyn yms kanssa jokunen hetki. Ohjaaja puolestaan joutui viisurinpoistoon, ja siitä toivuttuaan hajotti pyöräillessä polven. Tällä hetkellä polven ennuste on epävarma, mutta luultavasti sillä ei pyöräillä tai juosta ainakaan kolmeen kuukauteen. Kaksi viikkoa on mennyt. Alkaa jo hajottaa. Todennäköisesti meidän paluu agilitykentille sijoittuu aikaisintaan maaliskuulle, hyvällä tuurilla. Täytynee kuitenkin koputtaa puuta, että olemme kaikki kohtuullisissa ruumiin ja sielun voimissa, ja oman polven hajoaminen urheillessa on kuitenkin helpompi hyväksyä, kuin koiran loukkaantuminen olisi. Itsepä turasin.

Johtuen polven tilasta, on pitänyt keskittyä muihin harrasteisiin. Lumon kanssa onkin siis tehty pitkästä aikaa hiukan nosea, jossa ajatusta ei taida olla ihan yhtä paljon kuin intoa. HTM on Lumon seuraava kilpailukohde todennäköisesti, joten ollaan aika paljon hinkattu positioita. Yhden illan kotitreenistä video alla. Tykkään hirmuisesti sen tarkkuudesta, innosta ja ilmeestä! Eniten keskitytään nyt sivuaskeliin, joiden hinkkausta myös videolla. Myös rallyn avoimen luokan liikkeitä on ryhdytty tarkastelemaan, ja ne onkin aika hyvin kasassa, joten koetta voinee katsella tammi-helmikuulle.

Taika taas on ilmoitettu tammikuulle näyttelyyn kymmenen vuoden tauon jälkeen: näin raskaasti otin agilitytaukoni.
   Linkki videoon