torstai 16. kesäkuuta 2016

Mut ei meil oo hävittävää, vaan pelkkää voitettavaa

Ennätysorava Turuus.
Kisaviikko 2/2 SM-kisoja lukuunottamatta pulkassa. Sunnuntaina käytiin Taikan kanssa Turussa, minä olin kipeänä ja se kyllä näkyi ohjauksissa. Kaksi ekaa rataa, agiradat, kaatuivat ihan ihme mokiin. Ekalla Taika otti kiellon (?) ennen sivuttain olevaa hyppyä ja lopulta palautin sen puomin kontaktille joten hyl. Tokalla Taika lipsahti taas kepeille avokulmasta tokaan väliin, kuten viimeksi Tamskillakin. Myös tältä radalta hyl kun palautin tuhman oravan puomin kontaktille. Muutoin molemmilla radoilla Taikalla oli kyllä menoa ja meininkiä. Vikalle radalle, hypärille, lähdettiinkin NYT SITTEN SAAKELI asenteella, ja se kannatti. Taikalle eka SM-nolla ensi kesää varten, uudella ennätysetenemällä 4,47m/s! Niin paras veteraani! Erityisen tyytyväinen olin tähän rataan, koska en muuttanut mitään ohjaussuunnitelmaa, vaan tein tismalleen niinkuin olin päättänyt ratiksessa tehdä. Niin pitäis aina!
Keskiviikkona sitten lapsikoira baanalle! Ohjaaja oli muuttunut sairaasta toipilaaksi, mutta kyllä silti kohtuu kiivaan naalin kanssa juokseminen vähän arvellutti. A-radalta kuitenkin yksi meidän parhaista radoista tähän asti ja henkinen voittonolla. Tuomarin käsi oli kuitenkin noussut puomin juoksarilta, vaikka mun ja yleisön näkökulmasta se osui, joskin ylös RF osuman. Harmitti tilanteessa ihan luvattoman paljon, päästelin kaikki osaamani ärräpäät ja toki palkkasin koiraa iloisesti, koska se teki hienosti. Näitä kuitenkin sattuu, etenkin juoksarimaailmassa, ja tuskin tilanne helpottuu tuomareillekaan ennen kuin saadaan ne elektroniset kontaktisensorit kaikkialle (pisteet muuten TSAU:lle, siellä oli sunnuntaina!), kun noita 1-2 tassun osumia on oikeasti vaikea nähdä. Tyytyväinen rataan kuitenkin ehdottamasti, mukulan etenemäkin on varsin mukava 4,27m/s vaikka esim keinulla paloi aikaa ja levisin siellä kaarteetkin paikoitellen aika mukavasti. Klikkaa videoon!
Agikuvat c Milja
Tokalla radalla levisikin pakka sitten ihan totaalisesti, eikä jäänyt kerrottavaa. Ei löytynyt keppejä, ei takaakiertoa ja juoksaristakin paukautti puolesta välistä lankkua yli kaksi kertaa. Sylikyydillä maaliin leikkimään. :)
Puhu pepulle t. Batman.
En tiedä vielä milloin Lumppu kisaa seuraavan kerran, Agirotua mietin mutta se voi olla hullulle aika haastava ympäristö ja pohja näin tuoreeltaan. Pitää miettiä. Vähän harkitsin hanskojen heittoa tiskiin taas eilen tokan radan jälkeen, mutta hei: tätä tää on. Sitä saa mitä tilaa niiden astetta kiihkeempien koiriensa kanssa. ;)

Mutta huomenna! Huomenna räjähtää! Nimittäin koittaa lähtö 2016 SM-kisoihin Taikan ja Vauhdin kanssa. Huomenna otetaan yksi rata Taikan kanssa, A-rata numerolla 1. Lauantaina mut ja Vauhdin voi bongata streamistä numerolla 129/2 eli tokana lähtijänä joukkueesta. Sunnuntaina Taikan kanssa tositoimissa ollaan 209, eli 6. rataantutustumisryhmässä iltapäivällä. En tiedä mitä tässä kohtaa kuuluu sanoa. Koko sydämellä lähdetään, ja katsotaan mihin se riittää. Kiitollinen fiilis siitä, että pääsen neljättä kesää arvokisoihin Taikan kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti