sunnuntai 30. elokuuta 2015

Tulin, näin, voitin

Tästä asiallista taustamusiikkia jutun lukemiselle!
Eilen Lumoshow ja Taikashow rantautuivat Sastamalaan kaikkien luokkien kisoihin, jossa oli tarjolla kaksi agirataa. Päivä oli pitkä, koska Lumo luonnollisesti starttasi aamun ekassa luokassa mini ykkösissä, ja Taika vasta päivän lopulla kolmosissa. Päästiinkin sitten kisaamaan koko päivä, kun Lumo päätti ponkaista itsensä ekalta radalta kakkosluokkaan! Lumon kolmannet kisat, kolmas LUVA, SERT ja luokkanousu. Ei huono.
Lumo kiipee! (c) Kristiina Silveri
Vielä ekalta radalta tullessa en ollut varma oliko se nolla vai vitonen, koska kepeillemeno oli... tuota, karmiva. Mutta käsi ei noussut, joten hommassa paloi vaan rutosti aikaa. Jäi sitä aikaa silti, koska Lumo voitti luokkansa nollalla aikaan -13,18s. Etenemä oli tuon häsläyksen kanssa 3,94m/s, eli ilman sitä olisi ollut varsin kelvollinen junnulle. Puomin ylösmeno tärisi ihan julmetusti, ja sen huomaa Lumon epävarmasta hiippailusta sinne, jonka takia sitten sekoaa alasmenonkin rytmi. Toisella radalla puomi oli onneksi korjattu ja Lumo sai hyvän normipuomin aikaan.
Kato! Tokaluokkalainen!
(c) Kristiina Silveri
Keskipäivän tienoilla Lumo sitten korkkasi kakkoset hivenen koomisella radallaan. Radalla oli vaikeita juttuja joita naalinpoika ei ollut tehnyt ennen, mutta homma kosahti niiden sijaan kepeillemenoon. Treenilistalle osa 1: Kepeillehaku. Ilmeisesti meidän kotikepit on liian erilaiset kuin nuo oli, ja koko päivän keppiesitykset oli aivan koomiset. Pitää siis hakeutua erilaisille kepeille ja vahvistaa tulokulmia. Toinen moka tuli ihan omasta ohjausmokastani: en juossut tarpeeksi aikaisin persjättöön joten myöhästyin siitä ja vippaukseen ei Lumo luonnollisesti lähtenyt kun ei ole ikinä sellaisesta kuullutkaan. :D Tällä radalla saatiin tosiaan onnistunut, normaali puomi tehtyä kun ylösmeno oli korjattu, joten se oli hyvä! Lähtöön Lumo ei jäänyt niin sitten millään tällä radalla, aamun radalla kyllä ihan hienosti. Treenilistalle sekin. Treenilistalle myös ohjaajan jalat: juostakin voisi eikä aina vaan sipsuttaa lapsikoiran kanssa! Alla linkki Lumon ratoihin youtubeen.



Lumo sai valtavan kasan hienoja palkintoja ja oli ylpeä itsestään kuten aina. Iltapäivällä olikin sitten Taikan vuoro ryhtyä toimintaan. Ekalta radalta kieltovitonen ja kyseenalainen puomin alastulo pysäytyskäskystä huolimatta (miten tämä ei yllätä ketään?) Toka rata olikin sitten ihan taivaallinen. Oikeasti. Kaikki meni niin nappiin kuin vaan voi mennä, liikuttiin hyvin. Juoksutin Taikan puomista läpi koska pysäytykset on nyt heitetty romukoppaan. Taisi osua. Tuntui hyvältä juosta ja hyvä flow kantoi maaliin asti. Nollalla maaliin Taikan huippuetenemällä 4,22m/s ja aikaa jäi -7,53s. Pallille 4.
No nyt on tuplasti aihetta nollapullaan!
(Toim. huom. pullaa ei voitu asettaa maahan koska myös Lumo oli kuvassa. :D)
Mitä jäi kisoista käteen? Yksi kappale luokkanousijoita. Yksi kappale SM-nollia. Loistofiilis. Juttuja treenilistalle. Innokas odotus alkavaa talven treenikautta varten. Ja usko siihen että meistä todellakin on tähän hommaan muuallekin kuin sinne häntäsijoille, kun vaan tehdään töitä sen eteen! Rakkautta, hulluutta, draivia.
Ps.
Tuota..? (c) Kristiina Silveri

lauantai 22. elokuuta 2015

Käännöksiä ja muutoksia

Havaitsin eräänä päivänä ettei Lumon kanssa ole oikeastaan tehty käännöksiä ollenkaan. Takaakierron se osaa, mutta mitään muuta ei ole erikseen tehty. Otin tämän päivän funktioksi keskiviikkona valkkutreeneissä, joissa Lumo oli tuuraamassa jo viikon treeninsä tehnyttä Taikaa. Päivän agendana oli siis saada Lumo kääntymään hyvin, ja sitä lähdin työstämään tällä kertaa merkkaamalla takaakiertohyppyjä ja kokeilemalla paljonko se kestää merkkaus+lähtö -tyylillä etäisyyttä. Se kesti yllättävän paljon!
Yllä olevasta siis aloitettiin, lähetin koiran takaakierrolle, merkkasin, ja poistuin. Oli aika helppo, vaikka mun olikin vaikeaa ymmärtää että sitä ihan oikeasti ei tarvitse hyysätä siellä hypyllä, merkata vaan ja poistua niinkuin mitä tahansa koiraa. Ei se ole vauva enää!
Siirryttiin takaakierto+merkkaus+persjättö -yhdistelmään että saisin itsenikin vähän kiireemmin liikkeelle sieltä merkkailemasta. Tässäkin suurin haaste oli taas oma kuppailuni, Lumo nimittäin tuli merkkauksiin todella hyvin! Vauhtia otettiin suorasta putkesta jotta koira pitäisi saada ihan oikeasti vauhdista reagoimaan käännökseen. Ja sehän teki!
Päivän viimeinen vaikeusaste. Kaksi kertaa sama putkeen, välissä yksi normihyppy. Hyvin Lumo reagoi eikä kertaakaan kieltänyt, eli varmaan olisi kestänyt vielä nopeampiakin lähtöjä. Hienot innovatiiset kuvat ovat selittämässä paremmin kuin sanallisesti osaisin.

Lopuksi tehtiin vielä pari toistoa keppikulmia, alla olevasta kuvasta 6-7 ja 22-23, hyvin haki ja pujotteli vaikka otin etäisyyttä! Kotikepeillä se on kyllä nopeampi, pitäisi yrittää päästä tekemään mahdollisimman monia eri keppejä, huomaa että se on tottunut eniten meidän kotikeppeihin ja on inasen epävarmempi uusilla kepeillä. Kulmat oli kyllä aika uusia, en tiedä onko tuollaisia tehty ennen, mutta niissä ei ollut mitään ongelmaa ja naali tunki vaan menemään reteenä.
Muutoksia -osa otsikosta viittaa lähinnä uudelleen käynnistyneeseen kouluun ja talvikauden lähestymiseen. Toinen vuoteni koulussa on vaikeampi, raskaampi ja kiinnostavampi kuin ensimmäinen, ja tälläkin viikolla on uhraantunut aika monta tuntia esimerkiksi aivohermojen ja polven traumojen parissa. Tämä luonnollisesti vähän vaikuttaa koirienkin elämään, mutta lenkkejä ja treenejä on täytynyt vaan siirtää vähän erilaisiin ajankohtiin. Eilen aamullakin treffattiin Veera laumoineen Lukonmäessä lenkillä kello 7. Etenkin Lumolla oli sikahauskaa! Muutenkin tällä viikolla on nähty paljon koirakavereita lenkkien ja muiden ajanviettojen merkeissä.
Talvikaudeksi Lumo pääsee viikoittaiseen ryhmään valmennettavaksi, jota odotan innolla. Taikan kanssa keskitytään pitämään kuntoa yllä, kisaamaan ja treenaamaan omatoimisesti, sillä valmennusryhmäajat ovat nyt meidän osalta ohitse. Taika ei enää vaadi viikoittaista raskasta treeniä, vaan pyrin pitämään sen jo vähän kevyemmällä että se olisi agilitykunnossa vielä vuoden-parin päästäkin.
Joku hullu villieläin juoksee vasemmassa nurkassa
Aamulenkki paras lenkki
Ilmoitin molemmat koirat lauantaille Sastamalaan kisaamaan, joten tiedossa on ekat varsinaiset kisat ikinä kahden koiran kanssa! Katotaan riittääkö reisivoima! Lumo pääsee siis kolmansiin kisoihinsa, tavoitteena on edelleen pitää hauskaa ja katsoa missä mennään. Taikan tavoitteena on osua jollain radalla puomin kontaktille. ;)
 Tälläisenkin huomasin saavani klikkailla TODELLA pitkästä aikaa:

maanantai 17. elokuuta 2015

Menemenemene!

Lumon juoksupuomihupia ja vähän oheissälää. Myös Youtubessa!

Lumon juoksareista tuli omaan kokemukseeni nähden varsin hienot. Valmiithan ne ei ole koskaan, mutta tuollaisessa pisteessä nyt. Ja kuten kaikki nyt siellä kauhistelee, niin ei, se ei juokse niin täpöillä kuin teidän paimenkoirat. Mutta tämä tuntuu olevan sille se sopiva rytmi ja tyyli, ja tuollainen vauhdikas, iloinen laukka riittää mulle oikein hyvin. En tiedä pääsisikö tuollainen pieni neliön mallinen pystykorva puomia turvallisesti lujempaa, ehkä, mutta olen tähänkin oikein tyytyväinen. Osumisprosentti ja ns. jackpot-prosentti on olleet tosi mainioita, ja mikä tärkeintä Lumolla on ollut hirmu hauskaa!

On ollut ihan liian kuuma viime päivinä, mikä on taittanut koiriltakin parasta virettä pois. Treenit tänään eivät olleet varsinainen succee Lumon suhteen, sillä oli liian kuuma. Kontaktit kyllä sujui, mutta muuten vähän niin ja näin. Kontakteista on tullut Lumon bravuuri, seuraavaksi pitäisi opettaa se ohjautumaan muuallekin kuin valsseihin. Taikakin muistutteli omia kontaktejaan, siihen kuumuus ei vaikuta yhtä pahasti koska tyyppi on luonnonnakuna. Toivottavasti ilmat viilenee pian niin päästään taas kunnolla treenaamaan!

perjantai 14. elokuuta 2015

Vielä kesä

 Ennen kuin kesä taittuu syksyyn täytyy vielä fiilistellä vähän kesäisyydellä. Nämä kuvat on lähiviikkoina napsittuja, tarkkaa päivää en enää muista. Mutta aurinko selvästi paistoi! Harvinainen valoilmiö tälle kesää.
Taika on aina yhtä kuvauksellinen. Lumo ei ole ihan vielä oppinut samoja taitoja.
Nam karviaispuskan juuria
 Tällä viikolla omat eivät treenanneet kuin keppikulmia. Keskiviikkona kävin kuitenkin kouluttamassa alla olevaa rataa. Se on saanut vaikutteita ulkomaalaisen tuomarin Luis Narsicon radoista, joten ei ole aivan kokonaan omaa käsialaani.

tiistai 11. elokuuta 2015

Taikalle SM-nolla!

Jutun ennalta julkaisemattomat kuvat SM-kisoista, kaikki (c) Sirpa Saari. Kiitos!
Kiireisen kouluviikon keskeltä moikkaus: Taikan kanssa kipaistiin lauantaina Tampereella SM-nolla 3/7 agiradalta. Etenemä oli 4,01m/s helteessä, aikaa jäi joku -6,8 sekuntia. Sijoitus oli muistaakseni seitsemäs. Rata oli kohtalaisen helppo, sitä oli kiva juosta ja kisapaikalla oli hyvä meininki kaikkien kavereiden kanssa. Plussaa myös kisojen sijainnista 10 minuutin ajomatkan päässä kotoa, ihan kivaa vaihtelua välillä!
Tuntuipa hyvältä juosta Taikan kanssa, molemmilla radoilla fiilis oli loistava (vaikkakin kuuma, ja oma jalka painoi enemmän kun laki sallii!) Tokalta radalta 5 puomin alastulolta. Pohdinta "onko 7-vuotias liian vanha vaihtamaan juoksareihin" jatkuu. Onoffit ei ole seitsemässä vuodessa tulleet luotettaviksi, joten olisko aika kokeilla jotain muuta?
Nollapullaa jo hämärtyneessä illassa. Oli muuten ihan parhaita nollapullia tähän asti!

perjantai 7. elokuuta 2015

Haastettu ja kysytty!

Hinni haastoi meidät ja haasteethan on tehty vastattavaksi joten täältä pesee!
Leirikoira töissä viime viikolla
1) Jos aloittaisit nyt uuden harrastuksen koirasi kanssa, mikä se olisi?
Pelastuskoirapuoli kiinnostaisi hirveästi, mutta sille ei olisi nyt aikaa tarpeeksi, joten sanotaan vaikka että Lumon nenäilyä voisi viedä astetta pidemmälle ihan Nose Workin puolelle.

2) Onko koirasi käyttötarkoitus mikä? Perheenjäsen, kisakaveri, harrastuskumppani, kainalokoira, jalostuskoira, joku muu, mikä?
Harrastuskaveri, perheenjäsen ja kisakoira. Kaikki samassa paketissa. Näistä kolmas on vähimmässä merkityksessä, vaikka blogista voikin saada helposti toisen kuvan.
Harrastehenkilöt lähdössä kisoihin lauantaina
3) Jos ottaisi juuri NYT uuden pennun, mikä se olisi rodultaan ja nimeltään?
Pallivikainen, kookas ja rohkea shetlanninlammaskoirauros nimeltään Lettu. 

Ai miksi ihmeessä? Koska Lumo on 1,5-vuotias isoegoinen narttu, joten näin pienellä ikäerolla ei narttuja kiitos lissää. Pallivikainen, koska sitten voisin kastroida sen hyvällä omalla tunnolla. Sheltti, koska haluaisin kokeilla jotain uutta menemättä liian kauas omalta mukavuusalueeltani. (Lumonhan piti olla sheltti myös.) Oikea Nimikin sille on jo valmiina, ja kasvattajakin, mutta koska nimeä ei paljasteta niin otan käyttöön lapsuuden nimivaihtoehtoni Lettu

4) Pelottavin hetki koirasi kanssa? Kenties tapaturma, karkaaminen joku muu tilanne missä olit sydän syrjällään koirasi vuoksi?
Kun suursyömäri Lumo 3-kuisena sai rajun suolistotulehduksen. Ei ollut nättiä. Lumo vihaa edelleen eläinlääkäreitä. Taika yritti kerran pentuna jäädä auton alle kun fleksi putosi kädestäni ja koira lähti kauhuissaan sitä pakoon. (En muuten käytä enää fleksiä...)

5) Erikoisin temppu jonka koirasi osaa?
Taika osaa ristiä etutassut käskystä molemmin päin. Lumon erityisin on ehkä peruuttaminen. Mielikuvituksellista!

6) Rescuekoirat, puolesta vai vastaan? Miksi?
Puolesta, jos hankittu älykkäästi luotettavan yhdistyksen kautta, joka yrittää myös hoitaa tilannetta paikanpäällä eikä ainoastaan tuo koiria Suomeen. Koska maailmassa on ihan tarpeeksi koiria jo nyt.

7) Mitä koirasi syö?
Molemmat syö pääasiassa raakaa. Lihaa, kalaa, kananmunia. Joskus vähän nappuloita lenkillä ja aktivoidessa ja sillee.
Aamupalaa!
8) Erikoisin kommentti jonka olet koirastasi saanut?
"Anteeksi, onko nuo naaleja?"
"Mihinkä sä sitä naalia viet? Saako noita pitää lemmikkeinä?"

9) Paimen, noutaja, seurakoira vai metsästyskoira (valitse joku näistä ja perustele valintasi)?
Omani eivät varsinaisesti ole noista mitään, kuuluvat alkukantaisiin ja pystykorviin ja ovat periaatteessa vahtikoiria. Vastaan että paimen tai FCI5 pystykorvainen seurakoira!

10) Jos lähtisit koirasi kanssa pitkälle vaellukselle, kantaisiko koirasi reppua vai sinä koiraa?
Lumo kantaisi reppua ja minä kantaisin Taikaa.

11) Millä koirasi palkkautuu? Saalis, taistelu, ruoka, lauma, joku muu, mikä?
Lumo: Taistelu, saalis, lauma, ruoka. Paremmuusjärjestyksessä. Lumolle käy kaikki!
Taika: Ruoka, ruoka, ruoka, saalis. 
"Liebster Awardin idea on uusien ja tuoreiden blogien löytäminen ja se, että pienimmätkin blogit saavat näkyvyyttä. Liebster Award annetaan bloggaajalta bloggaajalle."  Olen silti tylsä enkä jaa eteenpäin. Kiitän kuitenkin!

lauantai 1. elokuuta 2015

Siiton tullu bilehullu

Päivän puhteena piirinmestaruuskisat. Molempien koirien kanssa joukkueessa ja Taikan kanssa yksilöissä. Tuloksellisesti ei jäänyt jälkipolville pokaaleja: Lumon radan onnistuin sössimään tokalle esteelle, vaikka rata oli sille monin paikoin hankala niin hylky tuli helpossa kohdassa kun lähetin sen takaakiertoon suoran sijaan. Oho! Olen silti erittäin tyytyväinen Lumon rataan: se on vielä vauvakoira, mutta suoriutui silti hienosti hankalasta radasta, ainoa virhe tuon ohjausmokan lisäksi oli A:n ohitus kun en ohjannut sinne kunnolla. Hankalista kuvioista Luu selvisi tuosta vaan, seurasi ohjausta ja haki ja pujotteli kepit hyvin. A oli hyvä ja keinunkin teki, vaikka se oli viime treeneissä kovin jännä yhtäkkiä. Huusi mulle kun olin epäselvä. Huusi myös huvikseen. Oli hauskaa ja Lumon päivän tavoite radalla pysymisestä ja edes kohtuullisesti ohjauksen seuraamisesta täyttyi!

Lumon asenne on ihan timanttia. Se menee radalle hirveällä riemulla, kulkee kisapaikalla rinta rottingilla hihnassaan roikkuen että KATTOKAA KAIKKI MÄ OON TÄÄLLÄ ja on niin vilpittömän onnellinen sekä radalla että sen jälkeen. Joo, se myös haukkuu välillä kiihdyttäville koirille, tai ihan muuten vaan. Haukkuu myös mulle jos ei radalla ymmärrä jotain. Saattaa purra hihaan/käteen yhtälailla kun hihnaan tai leluunkin. Working on it. Mutta tykkään tän pennun (joo 1,5v koira on pentu tässä taloudessa) yleisestä elämänasenteesta ihan älyttömästi. Lumo on vaan niin onnellinen. Uusissa tilanteissa se uskoo heti olevansa paikan tähti. No niinhän se onkin.
Lumokin on nyt oikea agilitykoira kun sillä on BOT
Taikan kanssa samalta radalta meidän joukkueen ainut nolla, -15sekkaa tai jotain, joten ihan kovaakin mentiin. Hyvä rata oli, ei jäänyt mitään hampaankoloon! 

Yksilöissä Taiksis ajautui kepeillä tokaan väliin ekalla radalla. Kontaktit oli hyvät ja rata muutenkin sujuva, työnsin varmaan liikaa kepeille niin paukahti tokaan. Toisella radalla ansaputki huuteli Taikaa luokseen eikä se vilkaissutkaan mua kun yritin kääntää sitä oikeaan päähän. ;) Ehjiä, hyviä ratoja tänään Taikalta kaikki radat, ja se liikkui hyvin ja juokseminen oli kivvaa! Bilehulluus on ilmeisesti tarttuvaa, ja Lumo on tartuttanu asennettaan ennen vähän arkaan hissukka-Taikaankin. 

Ratojen välissä hengailin Lumon kanssa kisapaikalla, leikitin sitä, join kahvia ja liikutin koiria. Vikan radan jälkeen käytiin vielä vähän pidemmällä lenkillä ja naalit juoksuttivat hulluina toisiaan. Noina hetkinä kun tyypit juoksevat hännät riemuista suiroina yhdessä muistan miksi mulla onkaan nykyisin kaksi koiraa!

Kasituntisen kisapäivän ja rallattelun päätteeksi autossa näytti tältä. Myös tämä on syy siihen miksi mulla on nykyään kaksi koiraa. Alempi BOTti on Taika.