perjantai 24. heinäkuuta 2015

Sadepäivän tokohupia

Jostain syystä päädyn tekemään tokojuttuja silloin kun sataa kaatamalla monta päivää putkeen. Nyt on taas sellainen hetki. Lumo puuhaili siis lenkin jälkeen vartin tokot, joista otin videolle vähän kapulajuttuja ja seuruuta. Tämä oli Lumon toka kosketus varsinaiseen noutoon ja ajatukseen, että kapula pitäisi tuoda ehkä mulle. Pito sujuu kyllä. Ohjaaja näkyy kävelevän kuin kuollut ja seipääseen tökätty kampela. Koira on taitava!
Ollaan me lenkkeiltykin kohtalaisen ahkerasti kaatosateessa, mutta pienten Lumojen päät eivät kestä montaa päivää pelkkää ravilenkkeilyä lähinnä hihnassa. Tai kestävät, mutta omistajan ei ;). Metsä on täynnä mustikoita. Sielläkin on käyty ainakin kerran päivässä juoksuttamassa toisiamme, mutta ne reissut on menneet pitkälti tähän:

torstai 23. heinäkuuta 2015

Success ja muita vain-Taika-juttuja

Kuukauden kisatauon jälkeen oli Taikan vuoro kisata. Tiistaina suunnattiin siis Ylöjärvelle Ylökkin kisoihin kolmelle radalle, Johanna Wütrich tuomarina. Taika oli juuri niin villinä kuin kuvittelinkin, alusta ei ollut ihan niin hyvä kuin olisin toivonut, mutta hauskat kisat joka tapauksessa.

Ekalla radalla puuhkis kiskaisi pituudesta ohi (vaintaikajutut). Putkesta tultiin lujaa pituudelle, ja putki antoi ohi siitä pidemmälle. En ottanut kovin vahvasti pituudelle, koska oletin (älä oleta mitään!) että Taiks hakisi sen kumminkin. No ei hakenut. Muuten oli hyvä rata.

Tokalla agiradalla ei ollut mitään ihmeellistä ja Taikan kanssa juokseminen oli hauskaa. Nollana juostiin maaliin, joten Taikalle toka SM-nolla ensi vuodelle, sijalla 6./33! Etenemä oli 3,8jotain.
Nollapullaa!
Vikalla radalla oli samanlainen asetelma putkelta pituudelle, ja nyt otin koiran kunnolla haltuun ja käänsin vastakkaistakin. Ja Taiks paineli törkeesti ohi! Tästä totesin sitten jo että ohhoh, mikäs oli. Laitoin hypyn kautta takaisin putkeen ja biletin kun tuli pituudelle oikein. Kehujen kanssa sitten juostiin maaliin muutaman esteen kautta eikä Taikan tarvitse ikinä tietää ettei ne ihan olleet ne oikeat esteet.

Hauskat kisat oli, ja hyvin järjestetyt. Taikan kanssa otetaan nokka kohti piirinmestaruuksia viikon päästä ja kenties ihan pituuden kauttakin! Aina ei mene putkeen, mutta kunhan menee edes välillä niin sillä päästään jo pitkälle.
Lumon kanssa on treenattu kertaalleen kisojen jälkeen, muuten meni hommat hienosti, mutta keinu epäilytti junioripuuhkaa enemmän kuin ennen kun se oli aivan seinän vieressä. Katsotaan paljonko hommaa se vaatii, veikkaan ettei kovin paljoa niin se on kiva taas. Esteitä Lumo hakee kyllä mielettömän hyvin, ja siltä luonnistuu pitkälti kuvio kuin kuvio jos vaan urpo osaa ohjata!
Melkein aiheeseen liittyen: ostin alesta uudet juoksentelu/lenkkikengät, joten nyt mullakin on vihdoin legendaariset Speedcrossit!

torstai 16. heinäkuuta 2015

Matka kohti kakkosluokkaa etenee!

Lumon kanssa startattiin tokissa kisoissamme tiistaina Tampereella. Eka rata oli agilityrata, vähän haastavampi kuin viime viikon Seinäjoen radat, mutta tehtävissä. Eniten jännitin keinua ja kepeillevientiä, ja keinulla aikaa varmaan paloikin kun viimehetkellä sen sinne pelastin ja muutenkin sitä voisi tehdä vielä varmemmaksi. Luu ei olisi halunnut myöskään jäädä lähtöön, mutta lopulta päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että on odotettava ensin vähän vaikka olisi kuinka täpinöissä. Radalla oli taas mielettömän hauskaa turbonaalin kanssa, ja sehän oli nolla, joka riitti ajalla -11,01s peräti ensimmäiseen sijaan 1/18 kunnon murskavoitolla eli voittonollaan ja toiseen LUVAan!


Huonolaatuinen video juutuubissa

Tokakin rata meni hienosti, hyppyrata kun oli niin paineita ei ollut kun luva on sieltä jo kopattu. Kepeillä hyllytettiin kun putki kutsui Lumon pois ennen vikaa väliä ja pyytäessäni takaisin ylisuorittaja suoritti koko setin toiseen suuntaan ;). Muuten rata oli puhdas ja hieno!

Aivan käsittämätöntä että 18-kuisen koiran kanssa saa kahdessa ekassa kisassa kaksi LUVAa. Aivan hullua! Mutta Lumo ei olekaan mikä tahansa koira: Lumo on loistava pieni tyyppi, joka vaan sopii mun käteen niin täydellisesti. Se on kuin valettu juuri mua varten ja sen kanssa tekeminen on älyttömän hauskaa. En malta odottaa mitä kaikkea vielä päästäänkään tekemään!

torstai 9. heinäkuuta 2015

Lumo 18kk LUVAn pinkaisi!

On yö. Tulin juuri Seinäjoelta kisaamasta Lumon kanssa. Lumon ensimmäinen kisastartti ikinä poiki seuraavanlaisen tuloksen, vaikka radalla oli pussi jota Lumo ei ole treenannut. Oon sanaton. <3

Maailman hienoin 18-kuinen palkinnoilla!
Myös toinen rata meni aivan älyttömän hyvin, juoksukontaktit toimi kun unelma ja ainoa virhe tuli sen kuuluisan pussin ohittamisesta. Tokalla yrityksellä meni taas kannustuksella läpi. Aion silti treenata sitä ennen seuraavia kisoja :D koska kyllähän siellä vähän normaalia pidempään kesti kun Lumo oli kummallakin radalla että ?!?!? PUTKI ON KIINNI ÄITI AUTA. Sanoin tuletule ja tulihan se.

Heleppoo ku mikä sano Lumo ku LUVAn juoksi. Juuri kisaikään tulleena. Ihan hullua.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Sun tarinas ei tuu päättyyn tähän - Lumo on mini

Torstai-iltana oli se hetki mitä oon pelännyt viimesen vuoden ja odottanut kauhulla: Lumon virallinen mittaus. Vaikka omat mittaukset joita on suoriteltu päivittäin viimeset pari viikkoa antokin toivoa, niin en silti uskaltanut hengittää kun päivä lähestyi. Etenkin kun edellisenä päivänä pari kaveria (jotka eivät ole Lumoa koskaan mitanneet) totesivat internetin ihmemaailmassa, että ei se kyllä voi mini olla kun ei minun Puppe tai mikä ikinä ole myöskään. Mun ja valkkulaisten mittausten mukaan se oli medirajan alapuolella, selvästi, mutta ei paljon. Muutama viikko sitten en olisi vielä uskonut siihen, koska sitä ei ollut ikinä kunnolla mitattu ja tollasista turkiskoirista on niin paha sanoa.

Tuomari mittasi ja mittasi ja mittasi, useasta asennosta ja tarkasti. Pidätin hengitystä. "Joo, menee se tänne alle nytkin kun se kunnolla seisoo" oli lopulta tuomio ja maailman isoin paino vierähti harteilta. Tuomari ei nähnyt tarvetta laittaa kiertoon, kyllä se selvästi alle oli. Ei montaa milliä eikä yli puolta senttiä, mutta selvästi alle! Samaan tulokseen päädyttiin kuin treeneissäkin mittaillessa.
Kotimatkalla mittatilauskoiran kanssa juhlittiin jäätelöllä, josta Lumokin sai osansa. Lupasin sille jäätelön jos se on mini, vaikka se ei itse voikaan siihen vaikuttaa. Ilmoitin sen starttaamaan kisauransa ensi torstaiksi Seinäjoelle, jännää ja mahtavaa! Parasta on ettei Lumon ikinä tarvitse hyppiä itselleen liian korkeita esteitä, vaan maksimissaan 35 senttisiä. Niinkun yksi koutsikin meille sanoi: jos tämä on medi, siitä tulee ihan kiva. Jos tämä on mini, niin siitä voi tulla ihan mitä tahansa, ja teille on koko maailma auki.

Nyt meille on koko maailma auki.
Minikoirat (liiassa) kuumuudessa aamulenkillä

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Yhtään ei tarvii jarruttaa

Mitäs on tehty viimeisen treenipäivityksen jälkeen, viikon aikana? Lumo on treenannut ja Taika on saanut silmätulehduksen, joka peruunnutti koko Agirotu-reissun. Silmätulehdus on hoitumassa, mutta doping-karenssit on hienoja asioita. Kerrotaan siis Lumpparin treeneistä, koska Luu on ollut ahkera treenieläin.
Treenirata keskiviikkona 24.6., Ilonan käsialaa
Keskiviikkona Lumo teki numeroita 1-11 sekä muutaman toiston puomia molempiin suuntiin. Ja älyttömän hienosti tekikin! Pysyi hyvin lähdössä, joten pakkovalssi 2:lle onnistui. 3-putkeen meno oli tosi vaikea, ja livisti noin viisi kertaa ensin väärään päähän mun takaa. Palkkailtiin sitten putken suulle ja alkoihan se sitten hahmottaa, että tässä on varmaan tarkoitus seurata tota tyyppiä ja sitä mihin se ohjaa. Sen jälkeen ei ongelmaa. 5 hyppy oli vähän helpommassa kulmassa kuin kuvassa, ja tein sen jälkeen persjätön kauheella kiireellä. Kepeille haki hyvin, rengaskin sujui tänään, ei tullut kuin kerran kehikosta. Hyviä osumia myös juoksupuomille, success! Saatiin ilahduttavaa palautetta Ilona-koutsilta joka ei ollut Lumoa nähnyt aikoihin, kyllä se vaan niin on että tämän ohjaajan on opeteltava juoksemaan. ;)

Keskiviikosta torstaihin meillä oli myös Lumon iloksi bc-pentu Kitka hoidossa. Lumolla ja Kitkalla oli bileet noin puolitoista vuorokautta putkeen, Taika oli porukoilla sillä välin turvassa bileiltä.
Viikonloppuna alkoi mun kesäloma, joten keskityimme lenkkeilemään.

Maanantaina Lumo pääsi ulkotreeneihin, treenien yhteismitta oli n. 5 min, mutta sitäkin tehokkaampaa ja hyödyllisempää. Tästä on video, joten pidemmittä puheitta: Lumoshow osa miljoona!
Lumo edistyy siihen malliin että kisoja voi jo ajatella ihan realistisesti, viime viikolla se täytti maagiset 18kk. Lähipäivinä se meneekin tuomarille mitattavaksi, ja sen jälkeen päätetään tuloksista riippuen starttaako se kenties jo ensi viikolla. Agirodun peruuntuminen ei hirveästi harmita nyt kun katselen +30 asteen hellettä jota on viikonlopuksi luvattu, toivottavasti helle ei kestä pitkään kun meillä olisi vaikka mitä pläänejä.

Tänään onkin pitkästä aikaa Taikan treenivuoro, tyyppi on viime aikoina keskittynyt kisaamiseen ja jättänyt treenit tyhmemmille. Loppuun vielä pari räpsyä eiliseltä pidemmältä metsäreissulta, sateesta huolimatta oli superia!