sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Yksi pysyis kuitenkin: minä sinua vaan

Tänä viikonloppuna piti olla EO-karsinnoissa ja halli-SM -kisoissa Vantaalla. Sen sijaan on oltu kotona ja eläinlääkärillä ja taas kotona, valvottu, tungettu lääkkeitä ja ruokia ja nesteitä.

Lumo alkoi torstain ja perjantain välisenä yönä oksentamaan, oksennettuaan pari kertaa jo torstaina aamulla. Oksentamiseen liittyi kaveriksi ripulointi, ja Lumo tuuppasi tavaraa molemmista päistä torstaista perjantaihin klo 22-05. Siinä kohtaa kun ripuliin sekoittui verta totesin että eiköhän tämä nyt riitä, ja perjantaiaamuna mentiin eläinlääkäriin heti kun se aukesi.
Lumo oli luonnollisesti aika kuiva, jokseenkin kivuliaan oloinen myös. Takapäästä tuli tässä kohtaa pihalle käytännössä pelkkää verta. Eläinlääkärissä lattialle valui verilammikkoa koiran takapuolesta. Kunto huononi ihan räjähdysmäisesti perjantaiaamun aikana. Lumo sai pahoinvoinninestopiikin, nestettä ihon alle, siitä otettiin verikokeet. Pelkäsin tietysti munuaisten arvoja, koska Lumon sisaruksissa on ollut munuaisten vajaatoimintaa ja vastaavia pelottavia nopeita kunnon heikkenemisiä. Munuaiset olivat kuitenkin kunnossa, samoin muut perusveriarvot. Lumo oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, ettei ihon alle nesteyttäminen riittänyt. Se ripuloi klinikan lattialle vielä yhden lammikon verta, ja siinä kohtaa totesimme että se jää sinne tiputukseen.
Päivän aikana Lumo oli kahdeksan tuntia tiputuksessa klinikalla, ja samalla siitä otettiin röntgenkuvia vierasesineen mahdollisuuden poissulkemiseksi. Mitään ylimääräistä suolesta tai vatsasta ei kuitenkaan löytynyt. Suoli oli kuitenkin kuvissakin erittäin ärtyneen näköinen ja täynnä ilmaa. Tiputuksessa Lumo sai nesteitä ja lääkkeitä, ja sen vointi lähtikin paranemaan. Illalla pääsin hakemaan sen kotiin, diagnoosina akuutti gastroentriitti ja verinen ripuli. Antibioottia, mahansuojalääkettä, oksennuksenestolääkettä, kipulääkettä, inuliinipektiiniä tasapainotukseen. RC gastro intestinal purkkiruokaa ja nutriplussaa ostin myös.
Viikonloppu on kulunut tiiviisti potilasta hoitaessa, ei missään SM-kisoissa. Suunta on parempaan, eikä akuuttia hätää enää pitäisi olla, mutta vielä on aikaista sanoa milloin tämä on kokonaan voitettu. Pelottavin perjantai ikinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti