Viime viikon treesisaldo jäi talviloman viettoon lähtemisen takia yhteen kertaan. Mukana molemmat naalit, puuhana ratatreeni. Saldona iloiset naalit ja hapottavat reidet metsälenkille lähtiessä. Onnistunut treeni siis!
Radalta löytyi välistävetoa, pimeitä putkikulmia, keinu ja pöytä, kovan vauhdin lähestyminen kepeille suoraan ja paljon juostavaa. Molemmat koirat teki samaa rataa, ja yllättäen samat asiat oli haasteena kummallakin vaikka toinen on olevinaan SM-tason koira ja toinen on blondi teini. Radat saatiin kuutenkin hyvin kulkemaan, ja ainoa mistä ei lopulta selvitty oli pimeä putkikulma + takaaleikkaus yhdistelmä Lumon kanssa. Treenilistalle! Rata oli kivan etenevä, jossa sai kuitenkin keskittyä linjoihin että koira pysyi reitillä.
Osittain hämmentyneenä mietin näiden treenien jälkeen Lumon hommia. Siis sitä, että kun vaan päätin tehdä sen kanssa niin se väänsi onnistuneesti samaa rataa kuin Taika. Pysyi lähdössä, tuli ohjauksiin, huusi, teki loistavia keinuja, huusi lisää, haki ihan itse kepeille ja veti kunnon imulla putkiin. Tuli ihan sellainen olo että mun pentu on kasvamassa aikuiseksi. Töitähän sen kanssa on tehtävänä ihan älyttömästi, mutta just se onkin parasta. Tieto siitä, että töitä riittää, mutta kun jaksaa painaa niin kehitystä tapahtuu. Taika oli mahtava kuten yleensäkin, ja treenien jälkeen muhun iski järjetön kiitollisuus siitä, että mulla on kaksi tervettä koiraa, jotka rakastaa lajia ja joiden kanssa saan tehdä tätä hullun hommaa.
Siitä sisuuntuneena ilmoitin molemmat ensi viikonlopuksi kisaamaan Lempäälään, Taikan kanssa lauantaina ja Lumon kanssa sunnuntaina. Koska saakeli, kyllähän me nyt osataan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti