sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Jos agility ois helppoo

16 tuntia, kaksi rataa, yksi hylky, yksi vitonen ja yksi huikea flow.

Agirotupäivä oli eilen, auton nokka starttasi kohti Turenkia kello 5.15. Herätys oli 4.30, nakkasin Lumon hoitoon ja lähdettiin Annan kanssa kisapaikalle. Paikalla oltiin 6.15, ilmottauduttiin ja 7.30 alkoi rataantutustuminen minien avo-SM karsintaradalle.

Rata vaikutti hankalalta, ja osoittautuikin sellaiseksi monille. Meillä oli hirveän hauskaa, Taika meni hirveillä kaarroksilla ja varsin rumasti paikotellen, se huusi mulle ja lopulta sujahti takaisin putkeen kun hukkasin sen ihan totaalisesti. Oma ohjaus on hirveää, juoksu on hirveää ja koko homma on naurettavaa. Ja meillä oli niin hauskaa!
Siinä se on kaikille naureskeltavaksi. Mua ainakin nauratti.

Päivän mittaan hengailtiin kuumuudessa neljätoista tuntia. Join kolme litraa vettä, hikoilin, nukuin tunnin teltassa Taika kainalossa, söin outoa thaimaalaista ruokaa ja läträsin aurinkorasvalla. Hauska päivä, vaikka helteiden ystävä en kyllä ole! Lopulta päästiin tokalle radalle, KV-rata oli kyseessä ja selvästi iisimpi kuin aamuinen karsintarata oli ollut. Taika oli kivassa vireessä ja radalla kaikki sujui. Koko homma vaan tuntui niin hyvältä. Niin agilityltä. En edes stressannut kontakteja, en mitään. Keinu oli hyvä. Huusiin kiipeekiipee puomille, mutta en sanonut "koske". Eikä koskenut. Hälläväliä, se oli mahtava rata! Aikaakin olisi jäänyt vaikka muille jakaa (no, ainakin jollekulle ;) )

Pitkään aikaan ei ole homma tuntunut niin helpolta ja hyvältä kuin tokalla radalla tuntui, kuumuudesta huolimatta. Tästä on hyvä jatkaa kontaktitreenien pariin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti